Tilanne matkailualalla näyttäytyy ristiriitaisena. Matkailun kasvaa ja sen ennustetaan kasvavan jatkossakin nopeasti. Matkailu reagoi herkästi kaikkiin häiriöihin markkinoilla, kuten viime vuosien aikana on nähty. Suomesta pääsee helposti mihin tahansa maailmassa, mutta tänne tuntuu olevan vaikea päästä. Tuhka pisti yritykset tehostamaan videoneuvotteluja, joita kustannussyistä oli jo lisätty. Markkina sirpaloituvat. Yritys voi löytää huimaa kasvua antavia kapeita markkinoita sähköisestä maailmasta. Joku ei löydä. Joku menestyy juuri siksi, että toimii perinteisesti. Sosiaalisen median hypetys on varmaankin huipussaan. Ehkä kohta osataan tehdä sen avulla rahaa ja siitä tulee tavallinen osa yrityksen markkinointia. Kuluttajat ovat ottamassa vallan. Yritys ei voi enää sanoa hallitsevansa asiakkuuksia ja itsestä käytävää keskustelua. Lyhyesti sanottuna, ei ole yhtä kuvaa kilpailutilanteen muuttumisesta matkailualalla. Ehkä ei koskaan ole ollutkaan. Joku menestyy aina.
Asiakkaan arvoketju
Asiakkaat eivät ole määriteltävissä selkeästi johonkin segmenttiin kuuluviksi. He ovat jossakin roolissa yhdessä segmentissä, toisessa roolissa toisessa. Pitäisi ymmärtää asiakkaan arvoketju ja nähdä missä kohdassa yrityksellä on jotakin annettavaa asiakkaalle. Missä kohdassa yrityksen ja asiakkaan arvoketjut kohtaavat. Tästä päästään liiketoimintamalleihin.
Uudistuksia alan ulkopuolelta
Mielestäni on ollut nähtävissä, että innovatiivisimmat sähköiset liiketoimintamallit tulevat pääasiassa matkailun piirin alan ulkopuolelta. Olisiko niin, että ala on edelleen nyrkit savessa perinteisissä toimintamuodoissa. Energia ja aika eivät ehkä riitä uusien liiketoimintamallien kehittämisen. Matkailun pk – kenttä on muiden suomalaisten pk – yritysten joukossa hidas syttymään sähköiseen markkinointiin ja sähköiseen liiketoimintaan. Tässä kohdassa on tarpeetonta ruveta esittelemään tietämystään erilaisista toimintamalleista. Niitä on esitelty kurssin hyvissä materiaaleissa ja niitä tulee joka päivä lisää. Valmiita hyviä toimintamalleja on tarjolla ainakin verkkokauppaan. Hyvä tapa oppia uutta voisi olla hakeutuminen edelläkävijöiden läheisyyteen ja kumppaniksi. Siis verkottua.
Markkinointi muuttuu
Markkinoinnin muodot muuttuvat voimakkaasti . Digibarometrin 2010 mukaan vuonna 2004 tutkimuksen kohteena olevilla yrityksillä ei ollut erillistä sähköisen markkinoinnin budjettia. Vuonna 2009 sähköisen markkinoinnin budjetti oli jo yli kolmanneksella ja 40 % raja ylittynee 2011. Oma verkkopalvelu, hakukonemarkkinointi, verkkomainonta ja sähköpostitse lähetettävä uutiskirje tai suoramainonta ovat suosituimpia. Edelläkävijät ovat vähentämässä verkkomainontaa, myöhään mukaan tulleet lisäävät. Sosiaalisen median käyttö markkinoinnissa on nyt nopeasti nousemassa ja sen ennustetaan olevan viiden suosituimman markkinoinnin keinon joukossa vuonna 2012. Kasvussa olevia sosiaalisen median keinoja ovat blogit, yrityksen fasilitoimat yhteisöt, yritysten ulkopuoliset yhteisöt, palveluviestit mobiilissa ja mobiili markkinointiviestinnän paluukanava. Digitaalinen markkinointi on kasvavasti korvaamassa perinteisiä medioita.
Oppiminen
Sähköisten välineiden käyttö ja osaamisen parantaminen on ollut voimakkaasti esillä kaikissa medioissa viimeisen parin vuoden aikana. Matkailualan sähköisen liiketoiminnan koulutukseen tulee jo suuri määrä osumia hauissa, joten alan koulutuksessa asiaan panostetaan. Edelläkävijäyritykset näyttävät mallia ja herättelevät perässähiihtäjiä. Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuuksista on matkailun pk-kentässä vielä paljon käyttämättä. Osaaminen kehittyy vähitellen. Nuoremmat sukupolvet tulevat mukaan sukupolvenvaihdosten seurauksena ja osalle heistä sähköinen markkinointi on jo tuttua.
Matkailuala, kuten muutkin alat, elää vielä sähköisen liiketoiminnan murroskautta. Jonkin ajan kuluttua sähköinen liiketoiminta on tavallinen osa toimintaa kaikissa matkailuyrityksissä. Jokainen hereillä oleva yrittäjä löytää oman tavan hyödyntää sitä.
sunnuntai 9. toukokuuta 2010
Asiakashallintaa ja tehokkuutta
Asiakkuuden hallintaa voidaan tarkastella asiakkuuden synnyn, laajentamisen ja uudistamisen näkökulmasta ja lopuksi asiakassuhteen hyvän lopettamisen näkökulmasta ja palveluprosessien kehittämisen näkökulmasta. Matkailuyrityksen kuluttaja-asiakkuuden ensimmäiset vaiheet liittyvät yleensä tiedonhankintaa. Kotisivujen käytettävyys, tiedon helppo saaminen ja varauksen tekemisen yksinkertaisuus ratkaisevat paljon. Kilpaileva yritys on muutaman klikkauksen päässä. Kotisivujen toimivuutta ja houkuttelevuutta voidaan testata ja analysoida helposti ja vähin kustannuksin. BtoB asiakkuuden synty on monivaiheisempi. Kun yhteistyö on saatu aikaan, yhteistyöhön liittyvien toimintaprosessien sujuvuus ja luotettavuus painaa paljon. Nopea sähköinen tiedonsiirto toimijoiden kesken säästää työtä ja kustannuksia molemmissa päissä.
Hyvin rakennettu ja helppokäyttöinen asiakastietokanta ja sähköisen markkinoinnin välineistö auttaa syventämään asiakassuhdetta ja tehostamaan myyntityötä. Välineiden kirjo kasvaa nopeasti. Toiminnan luonne määrittää, mitkä välineet soveltuvat yritykselle parhaiten. Sähköiset välineet mahdollistavat aikaisempaa tarkemman markkinointitoimenpiteiden tehokkuuden analysoinnin. Asiakkaiden ostokäyttäytymistä voidaan analysoida. Markkinointia ja tuotteita/ palveluja voidaan testata omalla asiakaskunnalla. Asiakkuuksia voidaan laajentaa ja uudistaa huolellisen tuotekehityksen ja toimintatapojen uudistamisen avulla.
Integroitu toiminnanohjausjärjestelmä tukee yrityksen toiminnan organisointia. Asiakaspalveluprosessien ohjaus voi tehostua. Palvelukokemusta heikentävät virheet varauksissa, palvelutapahtumassa ja laskutuksessa voivat vähentyä.
Toistaiseksi matkailuyrityksillä on harvoin kunnollista tietoa asiakkuuksien kannattavuudesta. Hyvä integroitu asiakkuusjärjestelmä voi antaa tietoa siitä, mihin asiakkuuksiin kannattaa panostaa, tai milloin asiakkuutta on joko kehitettävä, tai se on pyrittävä lopettamaan taitavasti.
Hyvin rakennettu ja helppokäyttöinen asiakastietokanta ja sähköisen markkinoinnin välineistö auttaa syventämään asiakassuhdetta ja tehostamaan myyntityötä. Välineiden kirjo kasvaa nopeasti. Toiminnan luonne määrittää, mitkä välineet soveltuvat yritykselle parhaiten. Sähköiset välineet mahdollistavat aikaisempaa tarkemman markkinointitoimenpiteiden tehokkuuden analysoinnin. Asiakkaiden ostokäyttäytymistä voidaan analysoida. Markkinointia ja tuotteita/ palveluja voidaan testata omalla asiakaskunnalla. Asiakkuuksia voidaan laajentaa ja uudistaa huolellisen tuotekehityksen ja toimintatapojen uudistamisen avulla.
Integroitu toiminnanohjausjärjestelmä tukee yrityksen toiminnan organisointia. Asiakaspalveluprosessien ohjaus voi tehostua. Palvelukokemusta heikentävät virheet varauksissa, palvelutapahtumassa ja laskutuksessa voivat vähentyä.
Toistaiseksi matkailuyrityksillä on harvoin kunnollista tietoa asiakkuuksien kannattavuudesta. Hyvä integroitu asiakkuusjärjestelmä voi antaa tietoa siitä, mihin asiakkuuksiin kannattaa panostaa, tai milloin asiakkuutta on joko kehitettävä, tai se on pyrittävä lopettamaan taitavasti.
Matkailuyritysten kaupankäynnin arvoketju ja internet
Internet on avannut kaikille matkailuyrityksille kirjon erilaisia muotoja käydä kauppaa. Yksikertaisin yrityksen ja asiakkaan välinen suora kaupankäynti on siirtynyt käytännössä suurelta osin verkkoon. Sähköposti on korvannut puhelimen. Toisessa päässä arvoketju on monimutkainen ja matkan varrella on useita toimijoita. Jokainen hakee itselleen katetta ja yrityksen mahdollisuudet hallita omaa hinnoittelua ja brändin rakentamista on haasteellista. Teknologian kehityksen ohjaamana on syntynyt perinteisten matkatoimistojen rinnalle varausjärjestelmiä ( CRS). Varausjärjestelmät voivat olla keskenään suoraan yhteydessä. Ne voivat olla vaihteiden (Switch) kautta tai suoraan yhteydessä globaaleihin jakelujärjestelmiin (GDS). Lisäksi matkailun piiriin on tullut välittäjiä (Intermediaries) , jotka asettuvat johonkin kohtaan arvoketjua ja joiden tarjonta voi olla hyvin laajaa myös matkailun ulkopuolella. Matkailun arvoketju muuttuu ja kehittyy jatkuvasti.
Toistaiseksi sujuva sähköinen kaupankäynnin tiedonsiirto pysähtyy usein yrityksen ja ulkoisten järjestelmien rajalle. Se tarkoittaa käytännössä esimerkiksi varausten ja varausten muutosten siirtoa manuaalisesti järjestelmästä toiseen. Manuaaliset vaiheet sisältävät kustannusten lisäksi virheriskejä. Markkinoilla on sovelluksia, joiden avulla yritykset voivat luoda sähköisen tiedonsiirron verkostoja kumppaneiden kesken, organisoida omat sisäiset tiedonkäsittelyprosessinsa ja parantaa asiakkaan saamaa palvelua koko kumppanuusverkostossa. Tällaiset ratkaisut parantavat yritysten sisäistä tehokuutta, auttavat käyttämään kallista työpanosta asiakkaan palvelukokemuksen parantamiseen ja voivat hyvin hoidettuna parantaa kumppaniverkoston kilpailukykyä.
Matkailuyrityksen pitää luoda selkeä jakelutiestrategia osana sähköisen liiketoiminnan strategiaa. Se on välttämätöntä, jotta yritys kykenee hallitsemaan jakelujärjestelmän kustannuksia, omaa hinnoitteluaan ja brändin rakentamista. Strategian puute johtaa siihen, että valta arvoketjussa siirtyy pois yritykseltä.
Toistaiseksi sujuva sähköinen kaupankäynnin tiedonsiirto pysähtyy usein yrityksen ja ulkoisten järjestelmien rajalle. Se tarkoittaa käytännössä esimerkiksi varausten ja varausten muutosten siirtoa manuaalisesti järjestelmästä toiseen. Manuaaliset vaiheet sisältävät kustannusten lisäksi virheriskejä. Markkinoilla on sovelluksia, joiden avulla yritykset voivat luoda sähköisen tiedonsiirron verkostoja kumppaneiden kesken, organisoida omat sisäiset tiedonkäsittelyprosessinsa ja parantaa asiakkaan saamaa palvelua koko kumppanuusverkostossa. Tällaiset ratkaisut parantavat yritysten sisäistä tehokuutta, auttavat käyttämään kallista työpanosta asiakkaan palvelukokemuksen parantamiseen ja voivat hyvin hoidettuna parantaa kumppaniverkoston kilpailukykyä.
Matkailuyrityksen pitää luoda selkeä jakelutiestrategia osana sähköisen liiketoiminnan strategiaa. Se on välttämätöntä, jotta yritys kykenee hallitsemaan jakelujärjestelmän kustannuksia, omaa hinnoitteluaan ja brändin rakentamista. Strategian puute johtaa siihen, että valta arvoketjussa siirtyy pois yritykseltä.
Verkkokauppaa ohjaava lainsäädäntö
Valmismatkalakia sovelletaan periaatteessa yritysten myymiin paketoituihin matkapalveluihin. Laki ei koske erillisenä myytävää palvelua. Kun asiakkaalle myytävään palveluun liitetään useampia palveluja, kuten esimerkiksi majoitus- ja kuljetuspalvelut ja ilmoitetaan yhdistetty hinta, palvelu on valmismatkalain tarkoittama palvelu. Laki koskee kaikkia yli kahden vuorokauden mittaisia matkoja.
Keskeisiä kuluttajakaupassa sovellettavia lakeja ovat kuluttajasuojalaki ja henkilötietolaki. Lait luovat puitteet yrityksen ja kuluttajan väliselle kaupankäynnille ja kuluttajaa koskevan tiedon käsittelylle ja tallentamiselle yrityksessä. Kuluttajasuojalaki on pakottavaa lainsäädäntöä. Pakottavalla lainsäädännöllä tarkoitetaan lakia, jonka määräysten on vähintään toteuduttava. Yritys voi noudattaa kuluttajalle lain määräyksiä edullisempia sääntöjä, mutta ei alittaa lain määräyksiä.
Tietosuojalla ohjataan kuluttajaa koskevan tiedon käyttöä verkkokaupassa. Verkkokauppiaan muistilista antaa seuraavan ohjeen kuluttajaa koskevan tiedon käsittelystä: ” Etäostamiseen liittyy aina henkilötietojen käsittelyä. Pidä rekisteriseloste tai muu henkilötietojen käsittelystä kertova informaatio tehokkaasti esillä. Verkossa linkki informaation olisi hyvä olla heti etusivulla.” Tietosuojamääräyksillä määritellään miten henkilötietoja pitää käsitellä, miten rekistereitä ylläpidetään ja annetaan niistä tietoa, milloin yritys on ilmoitusvelvollinen ja miten yritysten henkilötietojen käsittelyä valvotaan.
Etämyyntisäädökset koskevat tilanteita, joissa kuluttaja ja elinkeinonharjoittaja eivät kaupanteon yhteydessä ole molemmat läsnä. Suomessa etämyyntiä koskevat määräykset löytyvät kuluttajasuojalain 6 §.
Yritysten välisessä kaupassa vallitsee sopimusvapauden lisäksi muotovapaus . Se tarkoittaa, että yritykset voivat tehdä sopimukset osapuolten kannalta parhaaksi todetussa muodossa alin määräykset huomioiden.
Keskeisiä kuluttajakaupassa sovellettavia lakeja ovat kuluttajasuojalaki ja henkilötietolaki. Lait luovat puitteet yrityksen ja kuluttajan väliselle kaupankäynnille ja kuluttajaa koskevan tiedon käsittelylle ja tallentamiselle yrityksessä. Kuluttajasuojalaki on pakottavaa lainsäädäntöä. Pakottavalla lainsäädännöllä tarkoitetaan lakia, jonka määräysten on vähintään toteuduttava. Yritys voi noudattaa kuluttajalle lain määräyksiä edullisempia sääntöjä, mutta ei alittaa lain määräyksiä.
Tietosuojalla ohjataan kuluttajaa koskevan tiedon käyttöä verkkokaupassa. Verkkokauppiaan muistilista antaa seuraavan ohjeen kuluttajaa koskevan tiedon käsittelystä: ” Etäostamiseen liittyy aina henkilötietojen käsittelyä. Pidä rekisteriseloste tai muu henkilötietojen käsittelystä kertova informaatio tehokkaasti esillä. Verkossa linkki informaation olisi hyvä olla heti etusivulla.” Tietosuojamääräyksillä määritellään miten henkilötietoja pitää käsitellä, miten rekistereitä ylläpidetään ja annetaan niistä tietoa, milloin yritys on ilmoitusvelvollinen ja miten yritysten henkilötietojen käsittelyä valvotaan.
Etämyyntisäädökset koskevat tilanteita, joissa kuluttaja ja elinkeinonharjoittaja eivät kaupanteon yhteydessä ole molemmat läsnä. Suomessa etämyyntiä koskevat määräykset löytyvät kuluttajasuojalain 6 §.
Yritysten välisessä kaupassa vallitsee sopimusvapauden lisäksi muotovapaus . Se tarkoittaa, että yritykset voivat tehdä sopimukset osapuolten kannalta parhaaksi todetussa muodossa alin määräykset huomioiden.
Verkkokaupan merkitys matkailuelinkeinolle Suomessa
Nopeaa kasvua
Verkkokauppa kasvaa nopeasti Suomessa. Deloitten selvityksen mukaan verkkokauppa on seitsen kertaistunut ajanjaksolla 1.neljännes/06 – 4.neljännes/08. BtoC verkkokaupan arvo oli selvityksen mukaan vuonna 2007 yli 4,5 mrd euroa, 15,5 % vähittäiskaupan arvosta. Deloitten selvitys ennustaa verkkokaupan osuudeksi vuonna 2020 60 % kaupan kokonaismäärästä, joten kasvun voidaan tämän perusteella olettaa jatkuvan vahvana. Jos näin on, myös matkailun verkkokaupan voidaan odottaa kasvavan nopeasti.
Uudet liiketoimintamallit
Verkkoliiketoiminta mahdollistaa uusien liiketoimintamuotojen kirjon, joista vain osa on tässä vaiheessa löydettävissä markkinoilta. Yksikertaisimmat muodot ovat nykyisten toimintojen siirtoa verkkoympäristöön. Osa ratkaisuista voi perustua verkkokaupan, logististen ratkaisujen ja kumppanuuksien yhdistämiseen kuten esimerkiksi nettiruokakauppa Seulo. Toimintamallina voi olla liittoutuminen suurten verkkokauppatoimijoiden kanssa. Osa verkkokaupoista voi erikoistua hyvin kapeaan segmenttiin ja tarpeeseen. Verkkokaupassa on jo nykyisin ratkaisuja, joissa kuluttajat voivat räätälöidä omat tuotteensa. Välittäjäpalvelut ovat tavallisia sekä kotimaisissa matkailupalveluissa, että globaalien jakelujärjestelmien yhteydessä. Matkailun piirissä portaalit yleistyvät nopeasti. Verkkokaupan muodot kehittyvät nopeasti ja uusia toimintamalleja on odotettavissa jatkuvasti.
Suomi herää hitaasti
Suomalaiset yrityksen ovat toistaiseksi olleet jälkijunassa verkkokaupan kehittämisessä. Siksi ulkomaisilla verkkokaupoilla on kohtuullisen suuri merkitys. Häviäjiä ovat osa perinteisiin kaupan muotoihin sitoutuvista yrityksistä. Osa näistä hyötyy kuitenkin sosiaalisesta kontaktista ja henkilökohtaisen palvelun suosion kasvusta. Häviäjiä voivat myös olla yritykset, jotka ovat aloittaneet verkkoliiketoiminnan raskailla virheinvestoinneilla ja laiminlyöneet toimintaprosessiensa kehittämisen. Voittajia ovat yrityksiä, jotka kehittävät verkkoliiketoimintaansa johdonmukaisesti osana yrityksen kokonaiskehittämistä. Nopeus on tärkeää, mutta ehkä vielä tärkeämpää on huolellinen toimintamallien ja osaamisen kehittäminen ja ennakkoluuloton uusien liiketoiminnan muotojen hakeminen.
Suuri merkitys matkailulle
Verkkokaupan merkitys matkailuelinkeinolle on erityisen suuri. Vuonna 2008 60 % suomalaisista ilmoitti selaavansa matkapalveluja internetistä. Deloitten selvityksen mukaan maailman laajuisesti 16 % tutkituista ihmisistä ilmoitti tekevänsä matka- ja hotellivarauksia ja 24 % ilmoitti tekevänsä lento varauksia ja ostoja internetistä. Yhdysvalloissa ikäryhmittäin ei enää ole merkittäviä eroja tuotteiden verkosta ostamisessa. Runsaat 80 % 25 – 75 – vuotiaista ostaa Deloitten mukaan tuotteita verkosta. Voidaan olettaa, että sama kehitys jatkuu muualla maailmassa ja myös Suomessa.
Verkkokaupan kehitystä voi rajoittaa verkkokaupan ja verkossa maksamisen luottamusta heikentävät asiat, kuten identiteetti- ja luottokorttitietojen varkaudet. Verkkokaupan kasvua rajoittaa toistaiseksi osaamisen puute, mutta se on ohimenevä ilmiö. Nopeiden yhteyksien puute rajoittaa kaupan kasvua erityisesti harvaan asutuille alueilla, jossa verkkokaupasta olisi suurta hyötyä. Tämäkin lienee aikanaan poistuva ongelma.
Verkkokauppa maailmalla
The Nielsen Global Online Survey’n mukaan vuonna 2008 875 miljoonaa kuluttajaa osti verkosta. Kasvua oli kahdessa vuodessa 40 %. Eniten käyttäjiä suhteellisesti internetin käyttäjistä oli Etelä-Koreassa ( 99%), Englannissa ( 97 %), Saksassa ( 97 %) Japanissa ( 97 %) ja Yhdysvalloissa( 94 %). Tutkimuksen mukaan eniten ostettiin kirjoja ( 41 %) , vaatteita ( 36 %) , videoita/ DVD:tä/pelejä ( 24 %), lentolipuja ( 24 %) ja elektroniikkaa ( 23 %).
Suomalaisista 15 -74 vuotiaista oli vuonna 2009 33 % ostanut verkkokaupan tuotteita viimeisen kolmen kuukauden aikana. Vaikka huomioidaan, että noin 83% on internet- yhteys voi syystä sanoa, että verkkokaupan osuus on vielä pieni verkkokaupan suurvaltoihin nähden.( Mikkola)
Suomalaisten nettishoppaajien suosikkikohteet olivat 2008
- Matka- tai majoituspalvelut 60 %
- Pääsyliput 47%
- Vaatteet ja kengät 43%
- Kirjat ja lehdet 35%
- Musiikki ja videot 31%
Verkkokauppa kasvaa nopeasti Suomessa. Deloitten selvityksen mukaan verkkokauppa on seitsen kertaistunut ajanjaksolla 1.neljännes/06 – 4.neljännes/08. BtoC verkkokaupan arvo oli selvityksen mukaan vuonna 2007 yli 4,5 mrd euroa, 15,5 % vähittäiskaupan arvosta. Deloitten selvitys ennustaa verkkokaupan osuudeksi vuonna 2020 60 % kaupan kokonaismäärästä, joten kasvun voidaan tämän perusteella olettaa jatkuvan vahvana. Jos näin on, myös matkailun verkkokaupan voidaan odottaa kasvavan nopeasti.
Uudet liiketoimintamallit
Verkkoliiketoiminta mahdollistaa uusien liiketoimintamuotojen kirjon, joista vain osa on tässä vaiheessa löydettävissä markkinoilta. Yksikertaisimmat muodot ovat nykyisten toimintojen siirtoa verkkoympäristöön. Osa ratkaisuista voi perustua verkkokaupan, logististen ratkaisujen ja kumppanuuksien yhdistämiseen kuten esimerkiksi nettiruokakauppa Seulo. Toimintamallina voi olla liittoutuminen suurten verkkokauppatoimijoiden kanssa. Osa verkkokaupoista voi erikoistua hyvin kapeaan segmenttiin ja tarpeeseen. Verkkokaupassa on jo nykyisin ratkaisuja, joissa kuluttajat voivat räätälöidä omat tuotteensa. Välittäjäpalvelut ovat tavallisia sekä kotimaisissa matkailupalveluissa, että globaalien jakelujärjestelmien yhteydessä. Matkailun piirissä portaalit yleistyvät nopeasti. Verkkokaupan muodot kehittyvät nopeasti ja uusia toimintamalleja on odotettavissa jatkuvasti.
Suomi herää hitaasti
Suomalaiset yrityksen ovat toistaiseksi olleet jälkijunassa verkkokaupan kehittämisessä. Siksi ulkomaisilla verkkokaupoilla on kohtuullisen suuri merkitys. Häviäjiä ovat osa perinteisiin kaupan muotoihin sitoutuvista yrityksistä. Osa näistä hyötyy kuitenkin sosiaalisesta kontaktista ja henkilökohtaisen palvelun suosion kasvusta. Häviäjiä voivat myös olla yritykset, jotka ovat aloittaneet verkkoliiketoiminnan raskailla virheinvestoinneilla ja laiminlyöneet toimintaprosessiensa kehittämisen. Voittajia ovat yrityksiä, jotka kehittävät verkkoliiketoimintaansa johdonmukaisesti osana yrityksen kokonaiskehittämistä. Nopeus on tärkeää, mutta ehkä vielä tärkeämpää on huolellinen toimintamallien ja osaamisen kehittäminen ja ennakkoluuloton uusien liiketoiminnan muotojen hakeminen.
Suuri merkitys matkailulle
Verkkokaupan merkitys matkailuelinkeinolle on erityisen suuri. Vuonna 2008 60 % suomalaisista ilmoitti selaavansa matkapalveluja internetistä. Deloitten selvityksen mukaan maailman laajuisesti 16 % tutkituista ihmisistä ilmoitti tekevänsä matka- ja hotellivarauksia ja 24 % ilmoitti tekevänsä lento varauksia ja ostoja internetistä. Yhdysvalloissa ikäryhmittäin ei enää ole merkittäviä eroja tuotteiden verkosta ostamisessa. Runsaat 80 % 25 – 75 – vuotiaista ostaa Deloitten mukaan tuotteita verkosta. Voidaan olettaa, että sama kehitys jatkuu muualla maailmassa ja myös Suomessa.
Verkkokaupan kehitystä voi rajoittaa verkkokaupan ja verkossa maksamisen luottamusta heikentävät asiat, kuten identiteetti- ja luottokorttitietojen varkaudet. Verkkokaupan kasvua rajoittaa toistaiseksi osaamisen puute, mutta se on ohimenevä ilmiö. Nopeiden yhteyksien puute rajoittaa kaupan kasvua erityisesti harvaan asutuille alueilla, jossa verkkokaupasta olisi suurta hyötyä. Tämäkin lienee aikanaan poistuva ongelma.
Verkkokauppa maailmalla
The Nielsen Global Online Survey’n mukaan vuonna 2008 875 miljoonaa kuluttajaa osti verkosta. Kasvua oli kahdessa vuodessa 40 %. Eniten käyttäjiä suhteellisesti internetin käyttäjistä oli Etelä-Koreassa ( 99%), Englannissa ( 97 %), Saksassa ( 97 %) Japanissa ( 97 %) ja Yhdysvalloissa( 94 %). Tutkimuksen mukaan eniten ostettiin kirjoja ( 41 %) , vaatteita ( 36 %) , videoita/ DVD:tä/pelejä ( 24 %), lentolipuja ( 24 %) ja elektroniikkaa ( 23 %).
Suomalaisista 15 -74 vuotiaista oli vuonna 2009 33 % ostanut verkkokaupan tuotteita viimeisen kolmen kuukauden aikana. Vaikka huomioidaan, että noin 83% on internet- yhteys voi syystä sanoa, että verkkokaupan osuus on vielä pieni verkkokaupan suurvaltoihin nähden.( Mikkola)
Suomalaisten nettishoppaajien suosikkikohteet olivat 2008
- Matka- tai majoituspalvelut 60 %
- Pääsyliput 47%
- Vaatteet ja kengät 43%
- Kirjat ja lehdet 35%
- Musiikki ja videot 31%
Sähköisen liiketoiminnan strategia osana yrityksen kokonaisstrategiaa
Sähköinen liiketoiminta on osa yrityksen liiketoiminnan kokonaisuutta. Siksi myös yrityksen e-strategia on osa yrityksen kokonaisstrategiaa. Yrityksen kokonaisstrategiaa voidaan hyvin tarkastella SOSTAC – mallin avulla, vaikka se tämän kurssin puitteissa onkin liitetty lähinnä sähköiseen liiketoimintaan. Yksinkertaistettuna mallin vaiheet ovat seuraavat:
• Missä olemme nyt?
• Mihin haluamme mennä?
• Miten sinne päästään?
• Mitä menetelmiä hyödynnetään tavoitteeseen pääsemisessä?
• Mitä käytännön toimia tarvitaan tavoitteeseen pääsemiseen?
• Mistä tiedämme, että etenemme haluttuun suuntaan?
Sähköinen liiketoiminta on yksi osatekijä strategiassa, jonka avulla yritys pyrkii saavuttamaan tavoitteensa. Kirsi Mikkolan esityksessä korostetaan, samoin kuin monissa muissa sähköisen liiketoiminnan kehittämistä koskevissa esityksissä, että sähköisen liiketoiminnan kehittämisessä painotuvat muut tekijät kuin teknologia. Olennaista on ymmärtää yrityksen tilanne ja sähköisen liiketoiminnan kehitysvaihe, tavoitteet ja asiakkaiden ja henkilöstön valmiudet. Sähköisen liiketoiminnan strategia liitetään sopivilla kehitysaskeleilla osaksi yrityksen kokonaisstrategiaa.
Sähköisellä liiketoiminnalla tarkoitetaan informaatioteknologian hyödyntämistä kaikissa yrityksen prosesseissa. Philipsin määritelmän mukaan sähköinen liiketoiminta on informaatioteknologian soveltamista sisäisiin liiketoimintaprosesseihin ja toimintoihin, joihin yritys ryhtyy kaupallisissa aktiviteeteissa. Monet yritykset ovat vielä perusratkaisujen vaiheessa, jossa sisäisesti käytetään erillisiä toimisto-, taloushallinnon- ja sisäisten verkkojen ratkaisuja. Kehittyneessä toiminnassa sisäiset järjestelmät ovat integroituja. Vastaavasti ulkoisen toiminnan alkuvaiheessa käytössä on sähköposti, pankkiyhteys ja kotisivut. Kehittynyt ulkoinen toiminta on verkottunutta. Kumppaneihin on suoria yhteyksiä, tieto syötetään vain kerran ja käytössä on ulkoisia integroituja tietojärjestelmiä. E-strategiaan pitää rakentaa vaiheet, jotka istuvat yrityksen kokonaisstrategiaan ja ottavat huomioon yrityksessä tarvittava toimintatapojen, toimintakulttuurin ja osaamisen muutos.
Sähköisen liiketoiminnan strategian pitää antaa vastaus kysymykseen, miten sähköinen liiketoiminta liittyy yrityksen liikeideaan/-ideoihin, kenelle, mitä ja miten. Miten sähköinen liiketoiminta muuttaa yrityksen liiketoimintamallia ja miten toimintaprosessit muuttuvat? Kuinka syvälle halutaan sähköisessä liiketoiminnassa mennä? Onko painopiste markkinoinnissa ja asiakaspalvelussa ja – suhteissa vai syvemmällä? Minkälaisia jakelukanavaratkaisuja tehdään? Käynnistetäänkö verkkokauppatoiminta, jolloin on luotava toimintamallit osto- ja maksutavoille ja tavara-/ tietovirtojen hallinnalle? Mitä asiantuntemusta tarvitaan tukemaan sähköisen liiketoiminnan kehittämistä ja miten uuden toimintamuodon käyttöönoton investoinnit rahoitetaan
• Missä olemme nyt?
• Mihin haluamme mennä?
• Miten sinne päästään?
• Mitä menetelmiä hyödynnetään tavoitteeseen pääsemisessä?
• Mitä käytännön toimia tarvitaan tavoitteeseen pääsemiseen?
• Mistä tiedämme, että etenemme haluttuun suuntaan?
Sähköinen liiketoiminta on yksi osatekijä strategiassa, jonka avulla yritys pyrkii saavuttamaan tavoitteensa. Kirsi Mikkolan esityksessä korostetaan, samoin kuin monissa muissa sähköisen liiketoiminnan kehittämistä koskevissa esityksissä, että sähköisen liiketoiminnan kehittämisessä painotuvat muut tekijät kuin teknologia. Olennaista on ymmärtää yrityksen tilanne ja sähköisen liiketoiminnan kehitysvaihe, tavoitteet ja asiakkaiden ja henkilöstön valmiudet. Sähköisen liiketoiminnan strategia liitetään sopivilla kehitysaskeleilla osaksi yrityksen kokonaisstrategiaa.
Sähköisellä liiketoiminnalla tarkoitetaan informaatioteknologian hyödyntämistä kaikissa yrityksen prosesseissa. Philipsin määritelmän mukaan sähköinen liiketoiminta on informaatioteknologian soveltamista sisäisiin liiketoimintaprosesseihin ja toimintoihin, joihin yritys ryhtyy kaupallisissa aktiviteeteissa. Monet yritykset ovat vielä perusratkaisujen vaiheessa, jossa sisäisesti käytetään erillisiä toimisto-, taloushallinnon- ja sisäisten verkkojen ratkaisuja. Kehittyneessä toiminnassa sisäiset järjestelmät ovat integroituja. Vastaavasti ulkoisen toiminnan alkuvaiheessa käytössä on sähköposti, pankkiyhteys ja kotisivut. Kehittynyt ulkoinen toiminta on verkottunutta. Kumppaneihin on suoria yhteyksiä, tieto syötetään vain kerran ja käytössä on ulkoisia integroituja tietojärjestelmiä. E-strategiaan pitää rakentaa vaiheet, jotka istuvat yrityksen kokonaisstrategiaan ja ottavat huomioon yrityksessä tarvittava toimintatapojen, toimintakulttuurin ja osaamisen muutos.
Sähköisen liiketoiminnan strategian pitää antaa vastaus kysymykseen, miten sähköinen liiketoiminta liittyy yrityksen liikeideaan/-ideoihin, kenelle, mitä ja miten. Miten sähköinen liiketoiminta muuttaa yrityksen liiketoimintamallia ja miten toimintaprosessit muuttuvat? Kuinka syvälle halutaan sähköisessä liiketoiminnassa mennä? Onko painopiste markkinoinnissa ja asiakaspalvelussa ja – suhteissa vai syvemmällä? Minkälaisia jakelukanavaratkaisuja tehdään? Käynnistetäänkö verkkokauppatoiminta, jolloin on luotava toimintamallit osto- ja maksutavoille ja tavara-/ tietovirtojen hallinnalle? Mitä asiantuntemusta tarvitaan tukemaan sähköisen liiketoiminnan kehittämistä ja miten uuden toimintamuodon käyttöönoton investoinnit rahoitetaan
perjantai 7. toukokuuta 2010
Qaiku, vähän niinkuin twitter
Tutustuin ennakkotehtävänä Qaikuun ja kirjauduin palvelun käyttäjäksi. Sikäli kuin lyhyen vierailun aikana ymmärsin, Qaiku on twitterin tapainen mikroblogi. En ole ollut aktiivinen twitterissä, enkä usko olevani erityisen aktiivinen Qaikun käyttäjä. En vain ole löytänyt käytölle kunnollista motiivia. Seikkailin ympäri Qaikua ja totesin, että jotkut ovat käyttäneet sitä tapahtuman kokoamiseen. Osan Qaikuilu on tyhjänpäiväistä ajanvietettä. Vaikutti helppokäyttöiseltä, jos kokee tarvetta käyttää sitä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Tekstit
