Työkaluja antaneet esitykset
Seminaarista alkaa kohta olla kulunut kolme viikkoa, joten voisi ajatella, että se mikä on jäänyt mieleen kuvaa hyvin omia kokemuksia ja tunnelmia seminaarista. Ennekuin palasin seminaarin materiaaleihin, jäi päällimmäiseksi Terry Kanen perusteellinen esitys. Se pohjautui kunnolliseen analyysiin käsiteltävästä aiheesta, tarkasteli kehitystä historian valossa, tiivisti olennaisen selkeään yhteenvetoon ja loi silmäyksen tulevaisuuteen. Minun insinöörimäiselle mielelleni esitys oli mieleenpainuva ja sain siitä itselleni välineitä hahmottaa sähköisen liiketoiminnan ilmiöitä matkailussa. Tämän esityksen materiaaliin palaan varmasti vielä.
Toinen esitys, joka jäi positiivisesti mieleen, oli Sirkku Laineen kiinnostava esitys Augmented Reality’stä. Kun Sirkku vielä lupasi, että ensimmäisiä toteutuksia on mahdollista nähdä Suomessa jo tulevana vuonna, se antoi esitykselle ja asialle uskottavuutta.
Vähän konkretiaa
Odotin aiheiden perusteella enemmän konkreettista kättä pidempää muilta esityksiltä. Musiikin merkitys kaupanteossa on aiheena jo vanha. Nyt saatiin hieman tieteellistä todistusta aiheen tueksi. Mobiiliratkaisut eivät tuoneet mitään erityisiä uusia näkymiä, mutta esitys oli hyvä heräte. Se mielikuva vahvistui, että Nokialla on tekemistä mobiilibusiness- kelpoisuutensa parantamisessa. Loput esitykset, joita seurasin, eivät jättäneet minuun mitään jälkiä.
Pepe Nummen fasilitoiman työskentelyn päätteeksi jouduimme toteamaan, että ryhmämme esittämiin kysymyksiin ei tullut vastauksia. Muuten idea työskentelymallista oli hyvä.
Teema vai ei?
Seminaarin lopussa eräs esiintyjä totesi, että tämä oli kolmas kerta, jolloin tällainen seminaari on järjestetty. Hän totesi myös, että mikään ei elinkeinon sähköisessä liiketoiminnassa ole muuttunut. Ehkä muistikuvani on hieman yksinkertaistanut sanomaa. Kuitenkin tuli mieleen tällaisten seminaarien rooli. Nyt oli esillä tarjotin erilaisia sähköistä liiketoimintaa käsitteleviä aiheita ilman rajaavaa teemaa. Kukin poimikoon itselleen kiinnostavia aiheita. Tämä on varmasti ihan toimiva tapa. Jos halutaan vaikuttaa elinkeinoon laajemmin, voisiko ajatella, että seminaari olisi rakennettu selkeämmin jonkin sähköisen liiketoiminnan ajankohtaisen teeman ympärille. Ehkä sähköinen maailma kehittyy niin nopeasti, että selkeän hyödyllisen teeman löytäminen on hankalaa.
Lopuksi on paikallaan antaa kiitokset seminaarin järjestäjille. Tätä pitää saada lisää.
tiistai 12. lokakuuta 2010
maanantai 11. lokakuuta 2010
Tosielämyksestä verkkoelämykseen
Elämyksiä, elämyksiä…………
Pääsi nyt vierähtämään pitempi aika, ennen kuin tuli tilaisuus asettua miettimään elämystaloutta todellisessa ja virtuaalisessa elämässä. Tein aiheeseen liittyvän tehtävän jo puolitoista kuukautta sitten. Luin sen uudestaan muistellakseni mitä olin siinä vaiheessa ajatellut. Päällimmäiseksi jäi epäilys elämystalouden teorian todellisesta uutuudesta. Mutta koska tehtävä ei ollut kaivautuminen elämystalouden teorian syvyyksiin, käsittelen aiheekseni ottaminani yrittäjyysopintojen esittelyjä Lahden ammattikorkeakoulussa.
Kaksi erilaista tapaa luoda elämys
Kaksi yrittäjyyden opetuksessa ansioitunutta opinahjoa – Laurea ja Tampereen ammattikorkeakoulua - kävi esittelemässä yrittäjyysopintojaan syksyä aloittelevalle Lahden ammattikorkeakoulun opettajakunnalle. Molemmat esitykset olivat vakuuttavia ja kiinnostavia ja antoivat todellisia eväitä oman työn kehittämiseen. Esitysten innostamana lähdin hakemaan lisätietoa internetistä. Tässä on siten kysymys käännetystä järjestyksestä matkailupalveluun nähden. Ensin real life elämys ja sitten sitä täydentävän elämyksen haku internetistä.
Internetissä ero oli todella suuri Tampereen ammattikorkeakoulun hyväksi. ProAkatemian sivut löytyivät heti ja täydensivät elämystä hyvin. Laurean osalta ei käynyt ihan yhtä hyvin. En löytänyt etsimääni tietoa ja jouduin aluksi Suomi24 – palstalle, jossa hämmentynyt opiskelija purki tuntojaan Laurean yrittäjyysohjelmasta. Otan syyn huonosta menestyksestä Laurean ohjelman löytämisessä omalle vaillinaiselle hakutaidolleni. Lopputulos oli kuitenkin minun kohdalla, että Tampereen ammattikorkean rakentama elämys jatkui verkossa, toisin kuin Laurean esitys.
Elämyksen rakentuminen toimii siis kahteen suuntaan - verkosta tosi elämään ja päinvastoin. Kannattaa varmaan huomioida elämysten suunnittelussa.
Lopuksi totean, että en vielä tullut uskoon elämystalouden teorian todellisen uutuuden suhteen. Tarvitaan vielä vakuuttelua ja paneutumista.
Pääsi nyt vierähtämään pitempi aika, ennen kuin tuli tilaisuus asettua miettimään elämystaloutta todellisessa ja virtuaalisessa elämässä. Tein aiheeseen liittyvän tehtävän jo puolitoista kuukautta sitten. Luin sen uudestaan muistellakseni mitä olin siinä vaiheessa ajatellut. Päällimmäiseksi jäi epäilys elämystalouden teorian todellisesta uutuudesta. Mutta koska tehtävä ei ollut kaivautuminen elämystalouden teorian syvyyksiin, käsittelen aiheekseni ottaminani yrittäjyysopintojen esittelyjä Lahden ammattikorkeakoulussa.
Kaksi erilaista tapaa luoda elämys
Kaksi yrittäjyyden opetuksessa ansioitunutta opinahjoa – Laurea ja Tampereen ammattikorkeakoulua - kävi esittelemässä yrittäjyysopintojaan syksyä aloittelevalle Lahden ammattikorkeakoulun opettajakunnalle. Molemmat esitykset olivat vakuuttavia ja kiinnostavia ja antoivat todellisia eväitä oman työn kehittämiseen. Esitysten innostamana lähdin hakemaan lisätietoa internetistä. Tässä on siten kysymys käännetystä järjestyksestä matkailupalveluun nähden. Ensin real life elämys ja sitten sitä täydentävän elämyksen haku internetistä.
Internetissä ero oli todella suuri Tampereen ammattikorkeakoulun hyväksi. ProAkatemian sivut löytyivät heti ja täydensivät elämystä hyvin. Laurean osalta ei käynyt ihan yhtä hyvin. En löytänyt etsimääni tietoa ja jouduin aluksi Suomi24 – palstalle, jossa hämmentynyt opiskelija purki tuntojaan Laurean yrittäjyysohjelmasta. Otan syyn huonosta menestyksestä Laurean ohjelman löytämisessä omalle vaillinaiselle hakutaidolleni. Lopputulos oli kuitenkin minun kohdalla, että Tampereen ammattikorkean rakentama elämys jatkui verkossa, toisin kuin Laurean esitys.
Elämyksen rakentuminen toimii siis kahteen suuntaan - verkosta tosi elämään ja päinvastoin. Kannattaa varmaan huomioida elämysten suunnittelussa.
Lopuksi totean, että en vielä tullut uskoon elämystalouden teorian todellisen uutuuden suhteen. Tarvitaan vielä vakuuttelua ja paneutumista.
torstai 10. kesäkuuta 2010
Orkut – projekti ja sosmediamarkkinointi
Mitä opin?
Orkut - projektin oppi on helposti tiivistettävissä. Selkeä strategia ja kohderyhmä, kohderyhmän kannalta olennainen sisältö ja aktiivinen keskustelu sekä omassa yhteisössä, että potentiaalisissa sellaisissa. Mitä ei pidä tehdä, on törmätä liikkeelle ilman kunnollista suunnitelmaa. Molemmista toimintatavoista saatiin kokemusta. Oma roolini oli aktiivinen lähinnä törmäilyvaiheessa.
Opitut asiat sopivat kaikkeen markkinointiin kuhunkin toimintaympäristöön ja käytettyihin välineisiin sovellettuna.
Hömppää vai hyötyä?
Ryhmän nuorimmat jäsenet olivat tottuneita osallistujia sosmediassa. Ainakin omasta puolestani voin sanoa, että vierastin keskusteluun osallistumista. Selitin itselleni asiaa myös sillä, että ei pidä mennä sotkemaan samanhenkisten hyvää keskustelua vaarin kommenteilla. Olin ehkä jopa oikeassa tavoitetta ja tulosta ajatellen. Ehkä samantapaista tunnetta oli myös muilla ryhmän varttuneemmilla jäsenillä. Jossakin vaiheessa nousi esiin turhautumista tehtävään. Tuntui, että tehtävä ei ole olennainen oman toiminnan kannalta. Tunne muuttui, kun yhteisöön alkoi tulla jäseniä ja uusilta jäseniltä tuli palautetta sivun hyödyllisyydestä. Ei oltukaan vaan touhuamassa pelkkää hömppää.
Sosmedia markkinoinnista noin muuten
Olen Ilkan kanssa yhtä mieltä siitä, että sosmedia on vain yksi media. Sen käyttö pitää oppia samalla tavalla kuin on aiemmin opittu muiden medioiden käyttö. Tämä hypetys asia ympärillä alkaa riittää. Sosmedian käyttö yrityksissä sitoo ihmisten aikaa ja aika on yrityksissä kallista. Siksi pitää tietää, miten sosmedia istuu yrityksen strategiaan ja mitä tuloksia sen käytöllä halutaan saada aikaan. Tällä hetkellä näyttää siltä, että sosmediamarkkinointi usein lätkäistään yrityksen perinteisen markkinoinnin sekaan vain siksi, että niin pitää tehdä. Vanha printtimainonnan mentaliteetti siirretään sosmedian käyttöön.
Lopuksi
Orkut-tehtävä oli markkinoinnin näkökulmasta kapea-alainen, mutta antoi kuitenkin hyvää käytännön oppia yhteisöissä toimimisesta. Hyödyllisenä kurssin tässä osiossa pidän myös Ilkan kokoamaa laajaa sosiaalisen median välineiden osoitteistoa. Siitä on hyvä lähteä kokeilemaan ja tutustumaan.
Hyvää kesää!
Orkut - projektin oppi on helposti tiivistettävissä. Selkeä strategia ja kohderyhmä, kohderyhmän kannalta olennainen sisältö ja aktiivinen keskustelu sekä omassa yhteisössä, että potentiaalisissa sellaisissa. Mitä ei pidä tehdä, on törmätä liikkeelle ilman kunnollista suunnitelmaa. Molemmista toimintatavoista saatiin kokemusta. Oma roolini oli aktiivinen lähinnä törmäilyvaiheessa.
Opitut asiat sopivat kaikkeen markkinointiin kuhunkin toimintaympäristöön ja käytettyihin välineisiin sovellettuna.
Hömppää vai hyötyä?
Ryhmän nuorimmat jäsenet olivat tottuneita osallistujia sosmediassa. Ainakin omasta puolestani voin sanoa, että vierastin keskusteluun osallistumista. Selitin itselleni asiaa myös sillä, että ei pidä mennä sotkemaan samanhenkisten hyvää keskustelua vaarin kommenteilla. Olin ehkä jopa oikeassa tavoitetta ja tulosta ajatellen. Ehkä samantapaista tunnetta oli myös muilla ryhmän varttuneemmilla jäsenillä. Jossakin vaiheessa nousi esiin turhautumista tehtävään. Tuntui, että tehtävä ei ole olennainen oman toiminnan kannalta. Tunne muuttui, kun yhteisöön alkoi tulla jäseniä ja uusilta jäseniltä tuli palautetta sivun hyödyllisyydestä. Ei oltukaan vaan touhuamassa pelkkää hömppää.
Sosmedia markkinoinnista noin muuten
Olen Ilkan kanssa yhtä mieltä siitä, että sosmedia on vain yksi media. Sen käyttö pitää oppia samalla tavalla kuin on aiemmin opittu muiden medioiden käyttö. Tämä hypetys asia ympärillä alkaa riittää. Sosmedian käyttö yrityksissä sitoo ihmisten aikaa ja aika on yrityksissä kallista. Siksi pitää tietää, miten sosmedia istuu yrityksen strategiaan ja mitä tuloksia sen käytöllä halutaan saada aikaan. Tällä hetkellä näyttää siltä, että sosmediamarkkinointi usein lätkäistään yrityksen perinteisen markkinoinnin sekaan vain siksi, että niin pitää tehdä. Vanha printtimainonnan mentaliteetti siirretään sosmedian käyttöön.
Lopuksi
Orkut-tehtävä oli markkinoinnin näkökulmasta kapea-alainen, mutta antoi kuitenkin hyvää käytännön oppia yhteisöissä toimimisesta. Hyödyllisenä kurssin tässä osiossa pidän myös Ilkan kokoamaa laajaa sosiaalisen median välineiden osoitteistoa. Siitä on hyvä lähteä kokeilemaan ja tutustumaan.
Hyvää kesää!
sunnuntai 9. toukokuuta 2010
Matkailun sähköisen liiketoiminnan näkymiä
Tilanne matkailualalla näyttäytyy ristiriitaisena. Matkailun kasvaa ja sen ennustetaan kasvavan jatkossakin nopeasti. Matkailu reagoi herkästi kaikkiin häiriöihin markkinoilla, kuten viime vuosien aikana on nähty. Suomesta pääsee helposti mihin tahansa maailmassa, mutta tänne tuntuu olevan vaikea päästä. Tuhka pisti yritykset tehostamaan videoneuvotteluja, joita kustannussyistä oli jo lisätty. Markkina sirpaloituvat. Yritys voi löytää huimaa kasvua antavia kapeita markkinoita sähköisestä maailmasta. Joku ei löydä. Joku menestyy juuri siksi, että toimii perinteisesti. Sosiaalisen median hypetys on varmaankin huipussaan. Ehkä kohta osataan tehdä sen avulla rahaa ja siitä tulee tavallinen osa yrityksen markkinointia. Kuluttajat ovat ottamassa vallan. Yritys ei voi enää sanoa hallitsevansa asiakkuuksia ja itsestä käytävää keskustelua. Lyhyesti sanottuna, ei ole yhtä kuvaa kilpailutilanteen muuttumisesta matkailualalla. Ehkä ei koskaan ole ollutkaan. Joku menestyy aina.
Asiakkaan arvoketju
Asiakkaat eivät ole määriteltävissä selkeästi johonkin segmenttiin kuuluviksi. He ovat jossakin roolissa yhdessä segmentissä, toisessa roolissa toisessa. Pitäisi ymmärtää asiakkaan arvoketju ja nähdä missä kohdassa yrityksellä on jotakin annettavaa asiakkaalle. Missä kohdassa yrityksen ja asiakkaan arvoketjut kohtaavat. Tästä päästään liiketoimintamalleihin.
Uudistuksia alan ulkopuolelta
Mielestäni on ollut nähtävissä, että innovatiivisimmat sähköiset liiketoimintamallit tulevat pääasiassa matkailun piirin alan ulkopuolelta. Olisiko niin, että ala on edelleen nyrkit savessa perinteisissä toimintamuodoissa. Energia ja aika eivät ehkä riitä uusien liiketoimintamallien kehittämisen. Matkailun pk – kenttä on muiden suomalaisten pk – yritysten joukossa hidas syttymään sähköiseen markkinointiin ja sähköiseen liiketoimintaan. Tässä kohdassa on tarpeetonta ruveta esittelemään tietämystään erilaisista toimintamalleista. Niitä on esitelty kurssin hyvissä materiaaleissa ja niitä tulee joka päivä lisää. Valmiita hyviä toimintamalleja on tarjolla ainakin verkkokauppaan. Hyvä tapa oppia uutta voisi olla hakeutuminen edelläkävijöiden läheisyyteen ja kumppaniksi. Siis verkottua.
Markkinointi muuttuu
Markkinoinnin muodot muuttuvat voimakkaasti . Digibarometrin 2010 mukaan vuonna 2004 tutkimuksen kohteena olevilla yrityksillä ei ollut erillistä sähköisen markkinoinnin budjettia. Vuonna 2009 sähköisen markkinoinnin budjetti oli jo yli kolmanneksella ja 40 % raja ylittynee 2011. Oma verkkopalvelu, hakukonemarkkinointi, verkkomainonta ja sähköpostitse lähetettävä uutiskirje tai suoramainonta ovat suosituimpia. Edelläkävijät ovat vähentämässä verkkomainontaa, myöhään mukaan tulleet lisäävät. Sosiaalisen median käyttö markkinoinnissa on nyt nopeasti nousemassa ja sen ennustetaan olevan viiden suosituimman markkinoinnin keinon joukossa vuonna 2012. Kasvussa olevia sosiaalisen median keinoja ovat blogit, yrityksen fasilitoimat yhteisöt, yritysten ulkopuoliset yhteisöt, palveluviestit mobiilissa ja mobiili markkinointiviestinnän paluukanava. Digitaalinen markkinointi on kasvavasti korvaamassa perinteisiä medioita.
Oppiminen
Sähköisten välineiden käyttö ja osaamisen parantaminen on ollut voimakkaasti esillä kaikissa medioissa viimeisen parin vuoden aikana. Matkailualan sähköisen liiketoiminnan koulutukseen tulee jo suuri määrä osumia hauissa, joten alan koulutuksessa asiaan panostetaan. Edelläkävijäyritykset näyttävät mallia ja herättelevät perässähiihtäjiä. Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuuksista on matkailun pk-kentässä vielä paljon käyttämättä. Osaaminen kehittyy vähitellen. Nuoremmat sukupolvet tulevat mukaan sukupolvenvaihdosten seurauksena ja osalle heistä sähköinen markkinointi on jo tuttua.
Matkailuala, kuten muutkin alat, elää vielä sähköisen liiketoiminnan murroskautta. Jonkin ajan kuluttua sähköinen liiketoiminta on tavallinen osa toimintaa kaikissa matkailuyrityksissä. Jokainen hereillä oleva yrittäjä löytää oman tavan hyödyntää sitä.
Asiakkaan arvoketju
Asiakkaat eivät ole määriteltävissä selkeästi johonkin segmenttiin kuuluviksi. He ovat jossakin roolissa yhdessä segmentissä, toisessa roolissa toisessa. Pitäisi ymmärtää asiakkaan arvoketju ja nähdä missä kohdassa yrityksellä on jotakin annettavaa asiakkaalle. Missä kohdassa yrityksen ja asiakkaan arvoketjut kohtaavat. Tästä päästään liiketoimintamalleihin.
Uudistuksia alan ulkopuolelta
Mielestäni on ollut nähtävissä, että innovatiivisimmat sähköiset liiketoimintamallit tulevat pääasiassa matkailun piirin alan ulkopuolelta. Olisiko niin, että ala on edelleen nyrkit savessa perinteisissä toimintamuodoissa. Energia ja aika eivät ehkä riitä uusien liiketoimintamallien kehittämisen. Matkailun pk – kenttä on muiden suomalaisten pk – yritysten joukossa hidas syttymään sähköiseen markkinointiin ja sähköiseen liiketoimintaan. Tässä kohdassa on tarpeetonta ruveta esittelemään tietämystään erilaisista toimintamalleista. Niitä on esitelty kurssin hyvissä materiaaleissa ja niitä tulee joka päivä lisää. Valmiita hyviä toimintamalleja on tarjolla ainakin verkkokauppaan. Hyvä tapa oppia uutta voisi olla hakeutuminen edelläkävijöiden läheisyyteen ja kumppaniksi. Siis verkottua.
Markkinointi muuttuu
Markkinoinnin muodot muuttuvat voimakkaasti . Digibarometrin 2010 mukaan vuonna 2004 tutkimuksen kohteena olevilla yrityksillä ei ollut erillistä sähköisen markkinoinnin budjettia. Vuonna 2009 sähköisen markkinoinnin budjetti oli jo yli kolmanneksella ja 40 % raja ylittynee 2011. Oma verkkopalvelu, hakukonemarkkinointi, verkkomainonta ja sähköpostitse lähetettävä uutiskirje tai suoramainonta ovat suosituimpia. Edelläkävijät ovat vähentämässä verkkomainontaa, myöhään mukaan tulleet lisäävät. Sosiaalisen median käyttö markkinoinnissa on nyt nopeasti nousemassa ja sen ennustetaan olevan viiden suosituimman markkinoinnin keinon joukossa vuonna 2012. Kasvussa olevia sosiaalisen median keinoja ovat blogit, yrityksen fasilitoimat yhteisöt, yritysten ulkopuoliset yhteisöt, palveluviestit mobiilissa ja mobiili markkinointiviestinnän paluukanava. Digitaalinen markkinointi on kasvavasti korvaamassa perinteisiä medioita.
Oppiminen
Sähköisten välineiden käyttö ja osaamisen parantaminen on ollut voimakkaasti esillä kaikissa medioissa viimeisen parin vuoden aikana. Matkailualan sähköisen liiketoiminnan koulutukseen tulee jo suuri määrä osumia hauissa, joten alan koulutuksessa asiaan panostetaan. Edelläkävijäyritykset näyttävät mallia ja herättelevät perässähiihtäjiä. Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuuksista on matkailun pk-kentässä vielä paljon käyttämättä. Osaaminen kehittyy vähitellen. Nuoremmat sukupolvet tulevat mukaan sukupolvenvaihdosten seurauksena ja osalle heistä sähköinen markkinointi on jo tuttua.
Matkailuala, kuten muutkin alat, elää vielä sähköisen liiketoiminnan murroskautta. Jonkin ajan kuluttua sähköinen liiketoiminta on tavallinen osa toimintaa kaikissa matkailuyrityksissä. Jokainen hereillä oleva yrittäjä löytää oman tavan hyödyntää sitä.
Asiakashallintaa ja tehokkuutta
Asiakkuuden hallintaa voidaan tarkastella asiakkuuden synnyn, laajentamisen ja uudistamisen näkökulmasta ja lopuksi asiakassuhteen hyvän lopettamisen näkökulmasta ja palveluprosessien kehittämisen näkökulmasta. Matkailuyrityksen kuluttaja-asiakkuuden ensimmäiset vaiheet liittyvät yleensä tiedonhankintaa. Kotisivujen käytettävyys, tiedon helppo saaminen ja varauksen tekemisen yksinkertaisuus ratkaisevat paljon. Kilpaileva yritys on muutaman klikkauksen päässä. Kotisivujen toimivuutta ja houkuttelevuutta voidaan testata ja analysoida helposti ja vähin kustannuksin. BtoB asiakkuuden synty on monivaiheisempi. Kun yhteistyö on saatu aikaan, yhteistyöhön liittyvien toimintaprosessien sujuvuus ja luotettavuus painaa paljon. Nopea sähköinen tiedonsiirto toimijoiden kesken säästää työtä ja kustannuksia molemmissa päissä.
Hyvin rakennettu ja helppokäyttöinen asiakastietokanta ja sähköisen markkinoinnin välineistö auttaa syventämään asiakassuhdetta ja tehostamaan myyntityötä. Välineiden kirjo kasvaa nopeasti. Toiminnan luonne määrittää, mitkä välineet soveltuvat yritykselle parhaiten. Sähköiset välineet mahdollistavat aikaisempaa tarkemman markkinointitoimenpiteiden tehokkuuden analysoinnin. Asiakkaiden ostokäyttäytymistä voidaan analysoida. Markkinointia ja tuotteita/ palveluja voidaan testata omalla asiakaskunnalla. Asiakkuuksia voidaan laajentaa ja uudistaa huolellisen tuotekehityksen ja toimintatapojen uudistamisen avulla.
Integroitu toiminnanohjausjärjestelmä tukee yrityksen toiminnan organisointia. Asiakaspalveluprosessien ohjaus voi tehostua. Palvelukokemusta heikentävät virheet varauksissa, palvelutapahtumassa ja laskutuksessa voivat vähentyä.
Toistaiseksi matkailuyrityksillä on harvoin kunnollista tietoa asiakkuuksien kannattavuudesta. Hyvä integroitu asiakkuusjärjestelmä voi antaa tietoa siitä, mihin asiakkuuksiin kannattaa panostaa, tai milloin asiakkuutta on joko kehitettävä, tai se on pyrittävä lopettamaan taitavasti.
Hyvin rakennettu ja helppokäyttöinen asiakastietokanta ja sähköisen markkinoinnin välineistö auttaa syventämään asiakassuhdetta ja tehostamaan myyntityötä. Välineiden kirjo kasvaa nopeasti. Toiminnan luonne määrittää, mitkä välineet soveltuvat yritykselle parhaiten. Sähköiset välineet mahdollistavat aikaisempaa tarkemman markkinointitoimenpiteiden tehokkuuden analysoinnin. Asiakkaiden ostokäyttäytymistä voidaan analysoida. Markkinointia ja tuotteita/ palveluja voidaan testata omalla asiakaskunnalla. Asiakkuuksia voidaan laajentaa ja uudistaa huolellisen tuotekehityksen ja toimintatapojen uudistamisen avulla.
Integroitu toiminnanohjausjärjestelmä tukee yrityksen toiminnan organisointia. Asiakaspalveluprosessien ohjaus voi tehostua. Palvelukokemusta heikentävät virheet varauksissa, palvelutapahtumassa ja laskutuksessa voivat vähentyä.
Toistaiseksi matkailuyrityksillä on harvoin kunnollista tietoa asiakkuuksien kannattavuudesta. Hyvä integroitu asiakkuusjärjestelmä voi antaa tietoa siitä, mihin asiakkuuksiin kannattaa panostaa, tai milloin asiakkuutta on joko kehitettävä, tai se on pyrittävä lopettamaan taitavasti.
Matkailuyritysten kaupankäynnin arvoketju ja internet
Internet on avannut kaikille matkailuyrityksille kirjon erilaisia muotoja käydä kauppaa. Yksikertaisin yrityksen ja asiakkaan välinen suora kaupankäynti on siirtynyt käytännössä suurelta osin verkkoon. Sähköposti on korvannut puhelimen. Toisessa päässä arvoketju on monimutkainen ja matkan varrella on useita toimijoita. Jokainen hakee itselleen katetta ja yrityksen mahdollisuudet hallita omaa hinnoittelua ja brändin rakentamista on haasteellista. Teknologian kehityksen ohjaamana on syntynyt perinteisten matkatoimistojen rinnalle varausjärjestelmiä ( CRS). Varausjärjestelmät voivat olla keskenään suoraan yhteydessä. Ne voivat olla vaihteiden (Switch) kautta tai suoraan yhteydessä globaaleihin jakelujärjestelmiin (GDS). Lisäksi matkailun piiriin on tullut välittäjiä (Intermediaries) , jotka asettuvat johonkin kohtaan arvoketjua ja joiden tarjonta voi olla hyvin laajaa myös matkailun ulkopuolella. Matkailun arvoketju muuttuu ja kehittyy jatkuvasti.
Toistaiseksi sujuva sähköinen kaupankäynnin tiedonsiirto pysähtyy usein yrityksen ja ulkoisten järjestelmien rajalle. Se tarkoittaa käytännössä esimerkiksi varausten ja varausten muutosten siirtoa manuaalisesti järjestelmästä toiseen. Manuaaliset vaiheet sisältävät kustannusten lisäksi virheriskejä. Markkinoilla on sovelluksia, joiden avulla yritykset voivat luoda sähköisen tiedonsiirron verkostoja kumppaneiden kesken, organisoida omat sisäiset tiedonkäsittelyprosessinsa ja parantaa asiakkaan saamaa palvelua koko kumppanuusverkostossa. Tällaiset ratkaisut parantavat yritysten sisäistä tehokuutta, auttavat käyttämään kallista työpanosta asiakkaan palvelukokemuksen parantamiseen ja voivat hyvin hoidettuna parantaa kumppaniverkoston kilpailukykyä.
Matkailuyrityksen pitää luoda selkeä jakelutiestrategia osana sähköisen liiketoiminnan strategiaa. Se on välttämätöntä, jotta yritys kykenee hallitsemaan jakelujärjestelmän kustannuksia, omaa hinnoitteluaan ja brändin rakentamista. Strategian puute johtaa siihen, että valta arvoketjussa siirtyy pois yritykseltä.
Toistaiseksi sujuva sähköinen kaupankäynnin tiedonsiirto pysähtyy usein yrityksen ja ulkoisten järjestelmien rajalle. Se tarkoittaa käytännössä esimerkiksi varausten ja varausten muutosten siirtoa manuaalisesti järjestelmästä toiseen. Manuaaliset vaiheet sisältävät kustannusten lisäksi virheriskejä. Markkinoilla on sovelluksia, joiden avulla yritykset voivat luoda sähköisen tiedonsiirron verkostoja kumppaneiden kesken, organisoida omat sisäiset tiedonkäsittelyprosessinsa ja parantaa asiakkaan saamaa palvelua koko kumppanuusverkostossa. Tällaiset ratkaisut parantavat yritysten sisäistä tehokuutta, auttavat käyttämään kallista työpanosta asiakkaan palvelukokemuksen parantamiseen ja voivat hyvin hoidettuna parantaa kumppaniverkoston kilpailukykyä.
Matkailuyrityksen pitää luoda selkeä jakelutiestrategia osana sähköisen liiketoiminnan strategiaa. Se on välttämätöntä, jotta yritys kykenee hallitsemaan jakelujärjestelmän kustannuksia, omaa hinnoitteluaan ja brändin rakentamista. Strategian puute johtaa siihen, että valta arvoketjussa siirtyy pois yritykseltä.
Verkkokauppaa ohjaava lainsäädäntö
Valmismatkalakia sovelletaan periaatteessa yritysten myymiin paketoituihin matkapalveluihin. Laki ei koske erillisenä myytävää palvelua. Kun asiakkaalle myytävään palveluun liitetään useampia palveluja, kuten esimerkiksi majoitus- ja kuljetuspalvelut ja ilmoitetaan yhdistetty hinta, palvelu on valmismatkalain tarkoittama palvelu. Laki koskee kaikkia yli kahden vuorokauden mittaisia matkoja.
Keskeisiä kuluttajakaupassa sovellettavia lakeja ovat kuluttajasuojalaki ja henkilötietolaki. Lait luovat puitteet yrityksen ja kuluttajan väliselle kaupankäynnille ja kuluttajaa koskevan tiedon käsittelylle ja tallentamiselle yrityksessä. Kuluttajasuojalaki on pakottavaa lainsäädäntöä. Pakottavalla lainsäädännöllä tarkoitetaan lakia, jonka määräysten on vähintään toteuduttava. Yritys voi noudattaa kuluttajalle lain määräyksiä edullisempia sääntöjä, mutta ei alittaa lain määräyksiä.
Tietosuojalla ohjataan kuluttajaa koskevan tiedon käyttöä verkkokaupassa. Verkkokauppiaan muistilista antaa seuraavan ohjeen kuluttajaa koskevan tiedon käsittelystä: ” Etäostamiseen liittyy aina henkilötietojen käsittelyä. Pidä rekisteriseloste tai muu henkilötietojen käsittelystä kertova informaatio tehokkaasti esillä. Verkossa linkki informaation olisi hyvä olla heti etusivulla.” Tietosuojamääräyksillä määritellään miten henkilötietoja pitää käsitellä, miten rekistereitä ylläpidetään ja annetaan niistä tietoa, milloin yritys on ilmoitusvelvollinen ja miten yritysten henkilötietojen käsittelyä valvotaan.
Etämyyntisäädökset koskevat tilanteita, joissa kuluttaja ja elinkeinonharjoittaja eivät kaupanteon yhteydessä ole molemmat läsnä. Suomessa etämyyntiä koskevat määräykset löytyvät kuluttajasuojalain 6 §.
Yritysten välisessä kaupassa vallitsee sopimusvapauden lisäksi muotovapaus . Se tarkoittaa, että yritykset voivat tehdä sopimukset osapuolten kannalta parhaaksi todetussa muodossa alin määräykset huomioiden.
Keskeisiä kuluttajakaupassa sovellettavia lakeja ovat kuluttajasuojalaki ja henkilötietolaki. Lait luovat puitteet yrityksen ja kuluttajan väliselle kaupankäynnille ja kuluttajaa koskevan tiedon käsittelylle ja tallentamiselle yrityksessä. Kuluttajasuojalaki on pakottavaa lainsäädäntöä. Pakottavalla lainsäädännöllä tarkoitetaan lakia, jonka määräysten on vähintään toteuduttava. Yritys voi noudattaa kuluttajalle lain määräyksiä edullisempia sääntöjä, mutta ei alittaa lain määräyksiä.
Tietosuojalla ohjataan kuluttajaa koskevan tiedon käyttöä verkkokaupassa. Verkkokauppiaan muistilista antaa seuraavan ohjeen kuluttajaa koskevan tiedon käsittelystä: ” Etäostamiseen liittyy aina henkilötietojen käsittelyä. Pidä rekisteriseloste tai muu henkilötietojen käsittelystä kertova informaatio tehokkaasti esillä. Verkossa linkki informaation olisi hyvä olla heti etusivulla.” Tietosuojamääräyksillä määritellään miten henkilötietoja pitää käsitellä, miten rekistereitä ylläpidetään ja annetaan niistä tietoa, milloin yritys on ilmoitusvelvollinen ja miten yritysten henkilötietojen käsittelyä valvotaan.
Etämyyntisäädökset koskevat tilanteita, joissa kuluttaja ja elinkeinonharjoittaja eivät kaupanteon yhteydessä ole molemmat läsnä. Suomessa etämyyntiä koskevat määräykset löytyvät kuluttajasuojalain 6 §.
Yritysten välisessä kaupassa vallitsee sopimusvapauden lisäksi muotovapaus . Se tarkoittaa, että yritykset voivat tehdä sopimukset osapuolten kannalta parhaaksi todetussa muodossa alin määräykset huomioiden.
Verkkokaupan merkitys matkailuelinkeinolle Suomessa
Nopeaa kasvua
Verkkokauppa kasvaa nopeasti Suomessa. Deloitten selvityksen mukaan verkkokauppa on seitsen kertaistunut ajanjaksolla 1.neljännes/06 – 4.neljännes/08. BtoC verkkokaupan arvo oli selvityksen mukaan vuonna 2007 yli 4,5 mrd euroa, 15,5 % vähittäiskaupan arvosta. Deloitten selvitys ennustaa verkkokaupan osuudeksi vuonna 2020 60 % kaupan kokonaismäärästä, joten kasvun voidaan tämän perusteella olettaa jatkuvan vahvana. Jos näin on, myös matkailun verkkokaupan voidaan odottaa kasvavan nopeasti.
Uudet liiketoimintamallit
Verkkoliiketoiminta mahdollistaa uusien liiketoimintamuotojen kirjon, joista vain osa on tässä vaiheessa löydettävissä markkinoilta. Yksikertaisimmat muodot ovat nykyisten toimintojen siirtoa verkkoympäristöön. Osa ratkaisuista voi perustua verkkokaupan, logististen ratkaisujen ja kumppanuuksien yhdistämiseen kuten esimerkiksi nettiruokakauppa Seulo. Toimintamallina voi olla liittoutuminen suurten verkkokauppatoimijoiden kanssa. Osa verkkokaupoista voi erikoistua hyvin kapeaan segmenttiin ja tarpeeseen. Verkkokaupassa on jo nykyisin ratkaisuja, joissa kuluttajat voivat räätälöidä omat tuotteensa. Välittäjäpalvelut ovat tavallisia sekä kotimaisissa matkailupalveluissa, että globaalien jakelujärjestelmien yhteydessä. Matkailun piirissä portaalit yleistyvät nopeasti. Verkkokaupan muodot kehittyvät nopeasti ja uusia toimintamalleja on odotettavissa jatkuvasti.
Suomi herää hitaasti
Suomalaiset yrityksen ovat toistaiseksi olleet jälkijunassa verkkokaupan kehittämisessä. Siksi ulkomaisilla verkkokaupoilla on kohtuullisen suuri merkitys. Häviäjiä ovat osa perinteisiin kaupan muotoihin sitoutuvista yrityksistä. Osa näistä hyötyy kuitenkin sosiaalisesta kontaktista ja henkilökohtaisen palvelun suosion kasvusta. Häviäjiä voivat myös olla yritykset, jotka ovat aloittaneet verkkoliiketoiminnan raskailla virheinvestoinneilla ja laiminlyöneet toimintaprosessiensa kehittämisen. Voittajia ovat yrityksiä, jotka kehittävät verkkoliiketoimintaansa johdonmukaisesti osana yrityksen kokonaiskehittämistä. Nopeus on tärkeää, mutta ehkä vielä tärkeämpää on huolellinen toimintamallien ja osaamisen kehittäminen ja ennakkoluuloton uusien liiketoiminnan muotojen hakeminen.
Suuri merkitys matkailulle
Verkkokaupan merkitys matkailuelinkeinolle on erityisen suuri. Vuonna 2008 60 % suomalaisista ilmoitti selaavansa matkapalveluja internetistä. Deloitten selvityksen mukaan maailman laajuisesti 16 % tutkituista ihmisistä ilmoitti tekevänsä matka- ja hotellivarauksia ja 24 % ilmoitti tekevänsä lento varauksia ja ostoja internetistä. Yhdysvalloissa ikäryhmittäin ei enää ole merkittäviä eroja tuotteiden verkosta ostamisessa. Runsaat 80 % 25 – 75 – vuotiaista ostaa Deloitten mukaan tuotteita verkosta. Voidaan olettaa, että sama kehitys jatkuu muualla maailmassa ja myös Suomessa.
Verkkokaupan kehitystä voi rajoittaa verkkokaupan ja verkossa maksamisen luottamusta heikentävät asiat, kuten identiteetti- ja luottokorttitietojen varkaudet. Verkkokaupan kasvua rajoittaa toistaiseksi osaamisen puute, mutta se on ohimenevä ilmiö. Nopeiden yhteyksien puute rajoittaa kaupan kasvua erityisesti harvaan asutuille alueilla, jossa verkkokaupasta olisi suurta hyötyä. Tämäkin lienee aikanaan poistuva ongelma.
Verkkokauppa maailmalla
The Nielsen Global Online Survey’n mukaan vuonna 2008 875 miljoonaa kuluttajaa osti verkosta. Kasvua oli kahdessa vuodessa 40 %. Eniten käyttäjiä suhteellisesti internetin käyttäjistä oli Etelä-Koreassa ( 99%), Englannissa ( 97 %), Saksassa ( 97 %) Japanissa ( 97 %) ja Yhdysvalloissa( 94 %). Tutkimuksen mukaan eniten ostettiin kirjoja ( 41 %) , vaatteita ( 36 %) , videoita/ DVD:tä/pelejä ( 24 %), lentolipuja ( 24 %) ja elektroniikkaa ( 23 %).
Suomalaisista 15 -74 vuotiaista oli vuonna 2009 33 % ostanut verkkokaupan tuotteita viimeisen kolmen kuukauden aikana. Vaikka huomioidaan, että noin 83% on internet- yhteys voi syystä sanoa, että verkkokaupan osuus on vielä pieni verkkokaupan suurvaltoihin nähden.( Mikkola)
Suomalaisten nettishoppaajien suosikkikohteet olivat 2008
- Matka- tai majoituspalvelut 60 %
- Pääsyliput 47%
- Vaatteet ja kengät 43%
- Kirjat ja lehdet 35%
- Musiikki ja videot 31%
Verkkokauppa kasvaa nopeasti Suomessa. Deloitten selvityksen mukaan verkkokauppa on seitsen kertaistunut ajanjaksolla 1.neljännes/06 – 4.neljännes/08. BtoC verkkokaupan arvo oli selvityksen mukaan vuonna 2007 yli 4,5 mrd euroa, 15,5 % vähittäiskaupan arvosta. Deloitten selvitys ennustaa verkkokaupan osuudeksi vuonna 2020 60 % kaupan kokonaismäärästä, joten kasvun voidaan tämän perusteella olettaa jatkuvan vahvana. Jos näin on, myös matkailun verkkokaupan voidaan odottaa kasvavan nopeasti.
Uudet liiketoimintamallit
Verkkoliiketoiminta mahdollistaa uusien liiketoimintamuotojen kirjon, joista vain osa on tässä vaiheessa löydettävissä markkinoilta. Yksikertaisimmat muodot ovat nykyisten toimintojen siirtoa verkkoympäristöön. Osa ratkaisuista voi perustua verkkokaupan, logististen ratkaisujen ja kumppanuuksien yhdistämiseen kuten esimerkiksi nettiruokakauppa Seulo. Toimintamallina voi olla liittoutuminen suurten verkkokauppatoimijoiden kanssa. Osa verkkokaupoista voi erikoistua hyvin kapeaan segmenttiin ja tarpeeseen. Verkkokaupassa on jo nykyisin ratkaisuja, joissa kuluttajat voivat räätälöidä omat tuotteensa. Välittäjäpalvelut ovat tavallisia sekä kotimaisissa matkailupalveluissa, että globaalien jakelujärjestelmien yhteydessä. Matkailun piirissä portaalit yleistyvät nopeasti. Verkkokaupan muodot kehittyvät nopeasti ja uusia toimintamalleja on odotettavissa jatkuvasti.
Suomi herää hitaasti
Suomalaiset yrityksen ovat toistaiseksi olleet jälkijunassa verkkokaupan kehittämisessä. Siksi ulkomaisilla verkkokaupoilla on kohtuullisen suuri merkitys. Häviäjiä ovat osa perinteisiin kaupan muotoihin sitoutuvista yrityksistä. Osa näistä hyötyy kuitenkin sosiaalisesta kontaktista ja henkilökohtaisen palvelun suosion kasvusta. Häviäjiä voivat myös olla yritykset, jotka ovat aloittaneet verkkoliiketoiminnan raskailla virheinvestoinneilla ja laiminlyöneet toimintaprosessiensa kehittämisen. Voittajia ovat yrityksiä, jotka kehittävät verkkoliiketoimintaansa johdonmukaisesti osana yrityksen kokonaiskehittämistä. Nopeus on tärkeää, mutta ehkä vielä tärkeämpää on huolellinen toimintamallien ja osaamisen kehittäminen ja ennakkoluuloton uusien liiketoiminnan muotojen hakeminen.
Suuri merkitys matkailulle
Verkkokaupan merkitys matkailuelinkeinolle on erityisen suuri. Vuonna 2008 60 % suomalaisista ilmoitti selaavansa matkapalveluja internetistä. Deloitten selvityksen mukaan maailman laajuisesti 16 % tutkituista ihmisistä ilmoitti tekevänsä matka- ja hotellivarauksia ja 24 % ilmoitti tekevänsä lento varauksia ja ostoja internetistä. Yhdysvalloissa ikäryhmittäin ei enää ole merkittäviä eroja tuotteiden verkosta ostamisessa. Runsaat 80 % 25 – 75 – vuotiaista ostaa Deloitten mukaan tuotteita verkosta. Voidaan olettaa, että sama kehitys jatkuu muualla maailmassa ja myös Suomessa.
Verkkokaupan kehitystä voi rajoittaa verkkokaupan ja verkossa maksamisen luottamusta heikentävät asiat, kuten identiteetti- ja luottokorttitietojen varkaudet. Verkkokaupan kasvua rajoittaa toistaiseksi osaamisen puute, mutta se on ohimenevä ilmiö. Nopeiden yhteyksien puute rajoittaa kaupan kasvua erityisesti harvaan asutuille alueilla, jossa verkkokaupasta olisi suurta hyötyä. Tämäkin lienee aikanaan poistuva ongelma.
Verkkokauppa maailmalla
The Nielsen Global Online Survey’n mukaan vuonna 2008 875 miljoonaa kuluttajaa osti verkosta. Kasvua oli kahdessa vuodessa 40 %. Eniten käyttäjiä suhteellisesti internetin käyttäjistä oli Etelä-Koreassa ( 99%), Englannissa ( 97 %), Saksassa ( 97 %) Japanissa ( 97 %) ja Yhdysvalloissa( 94 %). Tutkimuksen mukaan eniten ostettiin kirjoja ( 41 %) , vaatteita ( 36 %) , videoita/ DVD:tä/pelejä ( 24 %), lentolipuja ( 24 %) ja elektroniikkaa ( 23 %).
Suomalaisista 15 -74 vuotiaista oli vuonna 2009 33 % ostanut verkkokaupan tuotteita viimeisen kolmen kuukauden aikana. Vaikka huomioidaan, että noin 83% on internet- yhteys voi syystä sanoa, että verkkokaupan osuus on vielä pieni verkkokaupan suurvaltoihin nähden.( Mikkola)
Suomalaisten nettishoppaajien suosikkikohteet olivat 2008
- Matka- tai majoituspalvelut 60 %
- Pääsyliput 47%
- Vaatteet ja kengät 43%
- Kirjat ja lehdet 35%
- Musiikki ja videot 31%
Sähköisen liiketoiminnan strategia osana yrityksen kokonaisstrategiaa
Sähköinen liiketoiminta on osa yrityksen liiketoiminnan kokonaisuutta. Siksi myös yrityksen e-strategia on osa yrityksen kokonaisstrategiaa. Yrityksen kokonaisstrategiaa voidaan hyvin tarkastella SOSTAC – mallin avulla, vaikka se tämän kurssin puitteissa onkin liitetty lähinnä sähköiseen liiketoimintaan. Yksinkertaistettuna mallin vaiheet ovat seuraavat:
• Missä olemme nyt?
• Mihin haluamme mennä?
• Miten sinne päästään?
• Mitä menetelmiä hyödynnetään tavoitteeseen pääsemisessä?
• Mitä käytännön toimia tarvitaan tavoitteeseen pääsemiseen?
• Mistä tiedämme, että etenemme haluttuun suuntaan?
Sähköinen liiketoiminta on yksi osatekijä strategiassa, jonka avulla yritys pyrkii saavuttamaan tavoitteensa. Kirsi Mikkolan esityksessä korostetaan, samoin kuin monissa muissa sähköisen liiketoiminnan kehittämistä koskevissa esityksissä, että sähköisen liiketoiminnan kehittämisessä painotuvat muut tekijät kuin teknologia. Olennaista on ymmärtää yrityksen tilanne ja sähköisen liiketoiminnan kehitysvaihe, tavoitteet ja asiakkaiden ja henkilöstön valmiudet. Sähköisen liiketoiminnan strategia liitetään sopivilla kehitysaskeleilla osaksi yrityksen kokonaisstrategiaa.
Sähköisellä liiketoiminnalla tarkoitetaan informaatioteknologian hyödyntämistä kaikissa yrityksen prosesseissa. Philipsin määritelmän mukaan sähköinen liiketoiminta on informaatioteknologian soveltamista sisäisiin liiketoimintaprosesseihin ja toimintoihin, joihin yritys ryhtyy kaupallisissa aktiviteeteissa. Monet yritykset ovat vielä perusratkaisujen vaiheessa, jossa sisäisesti käytetään erillisiä toimisto-, taloushallinnon- ja sisäisten verkkojen ratkaisuja. Kehittyneessä toiminnassa sisäiset järjestelmät ovat integroituja. Vastaavasti ulkoisen toiminnan alkuvaiheessa käytössä on sähköposti, pankkiyhteys ja kotisivut. Kehittynyt ulkoinen toiminta on verkottunutta. Kumppaneihin on suoria yhteyksiä, tieto syötetään vain kerran ja käytössä on ulkoisia integroituja tietojärjestelmiä. E-strategiaan pitää rakentaa vaiheet, jotka istuvat yrityksen kokonaisstrategiaan ja ottavat huomioon yrityksessä tarvittava toimintatapojen, toimintakulttuurin ja osaamisen muutos.
Sähköisen liiketoiminnan strategian pitää antaa vastaus kysymykseen, miten sähköinen liiketoiminta liittyy yrityksen liikeideaan/-ideoihin, kenelle, mitä ja miten. Miten sähköinen liiketoiminta muuttaa yrityksen liiketoimintamallia ja miten toimintaprosessit muuttuvat? Kuinka syvälle halutaan sähköisessä liiketoiminnassa mennä? Onko painopiste markkinoinnissa ja asiakaspalvelussa ja – suhteissa vai syvemmällä? Minkälaisia jakelukanavaratkaisuja tehdään? Käynnistetäänkö verkkokauppatoiminta, jolloin on luotava toimintamallit osto- ja maksutavoille ja tavara-/ tietovirtojen hallinnalle? Mitä asiantuntemusta tarvitaan tukemaan sähköisen liiketoiminnan kehittämistä ja miten uuden toimintamuodon käyttöönoton investoinnit rahoitetaan
• Missä olemme nyt?
• Mihin haluamme mennä?
• Miten sinne päästään?
• Mitä menetelmiä hyödynnetään tavoitteeseen pääsemisessä?
• Mitä käytännön toimia tarvitaan tavoitteeseen pääsemiseen?
• Mistä tiedämme, että etenemme haluttuun suuntaan?
Sähköinen liiketoiminta on yksi osatekijä strategiassa, jonka avulla yritys pyrkii saavuttamaan tavoitteensa. Kirsi Mikkolan esityksessä korostetaan, samoin kuin monissa muissa sähköisen liiketoiminnan kehittämistä koskevissa esityksissä, että sähköisen liiketoiminnan kehittämisessä painotuvat muut tekijät kuin teknologia. Olennaista on ymmärtää yrityksen tilanne ja sähköisen liiketoiminnan kehitysvaihe, tavoitteet ja asiakkaiden ja henkilöstön valmiudet. Sähköisen liiketoiminnan strategia liitetään sopivilla kehitysaskeleilla osaksi yrityksen kokonaisstrategiaa.
Sähköisellä liiketoiminnalla tarkoitetaan informaatioteknologian hyödyntämistä kaikissa yrityksen prosesseissa. Philipsin määritelmän mukaan sähköinen liiketoiminta on informaatioteknologian soveltamista sisäisiin liiketoimintaprosesseihin ja toimintoihin, joihin yritys ryhtyy kaupallisissa aktiviteeteissa. Monet yritykset ovat vielä perusratkaisujen vaiheessa, jossa sisäisesti käytetään erillisiä toimisto-, taloushallinnon- ja sisäisten verkkojen ratkaisuja. Kehittyneessä toiminnassa sisäiset järjestelmät ovat integroituja. Vastaavasti ulkoisen toiminnan alkuvaiheessa käytössä on sähköposti, pankkiyhteys ja kotisivut. Kehittynyt ulkoinen toiminta on verkottunutta. Kumppaneihin on suoria yhteyksiä, tieto syötetään vain kerran ja käytössä on ulkoisia integroituja tietojärjestelmiä. E-strategiaan pitää rakentaa vaiheet, jotka istuvat yrityksen kokonaisstrategiaan ja ottavat huomioon yrityksessä tarvittava toimintatapojen, toimintakulttuurin ja osaamisen muutos.
Sähköisen liiketoiminnan strategian pitää antaa vastaus kysymykseen, miten sähköinen liiketoiminta liittyy yrityksen liikeideaan/-ideoihin, kenelle, mitä ja miten. Miten sähköinen liiketoiminta muuttaa yrityksen liiketoimintamallia ja miten toimintaprosessit muuttuvat? Kuinka syvälle halutaan sähköisessä liiketoiminnassa mennä? Onko painopiste markkinoinnissa ja asiakaspalvelussa ja – suhteissa vai syvemmällä? Minkälaisia jakelukanavaratkaisuja tehdään? Käynnistetäänkö verkkokauppatoiminta, jolloin on luotava toimintamallit osto- ja maksutavoille ja tavara-/ tietovirtojen hallinnalle? Mitä asiantuntemusta tarvitaan tukemaan sähköisen liiketoiminnan kehittämistä ja miten uuden toimintamuodon käyttöönoton investoinnit rahoitetaan
perjantai 7. toukokuuta 2010
Qaiku, vähän niinkuin twitter
Tutustuin ennakkotehtävänä Qaikuun ja kirjauduin palvelun käyttäjäksi. Sikäli kuin lyhyen vierailun aikana ymmärsin, Qaiku on twitterin tapainen mikroblogi. En ole ollut aktiivinen twitterissä, enkä usko olevani erityisen aktiivinen Qaikun käyttäjä. En vain ole löytänyt käytölle kunnollista motiivia. Seikkailin ympäri Qaikua ja totesin, että jotkut ovat käyttäneet sitä tapahtuman kokoamiseen. Osan Qaikuilu on tyhjänpäiväistä ajanvietettä. Vaikutti helppokäyttöiseltä, jos kokee tarvetta käyttää sitä.
perjantai 19. maaliskuuta 2010
Analysointia
Näyttää Google Analytics toimivan. Olen raporttien valossa ilmeisesti itse tässä eri välineisiin tutustuessa ja blogia värkätessä käynyt ahkerasti omalla sivulla. Hyvä niin, sillä tavalla oli Analyticsillä materiaalia mitä analysoida. Raportointi on todella laajaa ja yksityiskohtaista, kaiken lisäksi kiinnostavaa.Käyttö on helppoa näin aloittelijallekin.
Käyttökohteita
Dataa voidaan hyödyntää kotisivujen kehittämisessä, viestien ja visuaalisten ratkaisujen hiomisessa ja hakukonemarkkinoinnin suunnittelussa. Analyticsin tietoja voidaan hyödyntää myös muiden medioiden käytössä. Analyticsin tiedot kävijöiden maantieteellisestä sijainnista voi antaa ideoita asiakkaiden "analoogiseksi" tavoittamiseksi ja jakelukanavastrategian hiomiseksi.Mielestäni Analytics kuuluu myös yrityksen strategiseen työkalupakkiin. Lyhyesti sanottuna hyvin monipuolinen ja helppokäyttöinen työkalu.
Käyttökohteita
Dataa voidaan hyödyntää kotisivujen kehittämisessä, viestien ja visuaalisten ratkaisujen hiomisessa ja hakukonemarkkinoinnin suunnittelussa. Analyticsin tietoja voidaan hyödyntää myös muiden medioiden käytössä. Analyticsin tiedot kävijöiden maantieteellisestä sijainnista voi antaa ideoita asiakkaiden "analoogiseksi" tavoittamiseksi ja jakelukanavastrategian hiomiseksi.Mielestäni Analytics kuuluu myös yrityksen strategiseen työkalupakkiin. Lyhyesti sanottuna hyvin monipuolinen ja helppokäyttöinen työkalu.
sunnuntai 14. maaliskuuta 2010
Internet tuli – mikä muuttui?
Joskus tuntuu siltä, että internet on tullut osaksi jokapäiväistä elämää hiipimällä. En muista, missä vaiheessa internetistä tuli osa markkinoinnin välineistöä, ehkä jossakin 1990 – luvun loppupuolella. Vieläkään internet ei tunnu muuttaneen syvällisesti varsinkaan pienempien yritysten toimintaa. Tai ehkä vain tuntuu siltä, internetin käyttö on niin arkipäiväistä.
P R Smithin SOSTAC – mallin avulla voi tarkastella internetin tuomia muutoksia. Malli on oikeastaan yleispätevä suunnittelumalli. Vain muutamat kohdat ovat mielestäni erityisesti internetmarkkinointiin liittyviä. Internet tarjoaa aikaisempaa paremmat markkinoinnin analysoinnin ja mittaamisen mahdollisuudet. Internet on mahdollistanut suuren määrän uusia kanavia ja työkaluja markkinointiin. Malli ei suoraan ota kantaa yritysten kulttuuriseen muutostarpeeseen, mutta mielestäni se on tämän päivän näkökulmasta keskeinen ero internetiä edeltävään aikaan.
Perinteisen toimintatavan siirtäminen internetiin
Osa internetin tuomista muutoksista on ollut luonteeltaan perinteisen toimintatavan siirtämistä teknologian tarjoamaan uuteen ympäristöön. Toimintatapa ja taustalla oleva strategia ei niissä merkittävästi muuttunut. Kotisivut korvasivat painetun esitteen. Siitä saattoi tulla jonkin verran kustannussäästöjä. Suoraposti muuttui sähköiseksi, mutta vieläkin vain harvat yritykset osaavat käyttää sähköstä suoraa luovasti. Suurin hyöty on edelleen kustannussäästö.
Työkalujen monipuolistuminen
Internet on mahdollistanut nopean markkinoinnin työkalujen monipuolistumisen. Verkkoliiketoiminta on määritelmän (Gay, Charlesworth ja Esen 2007) mukaan informaatioteknologian soveltamista sisäisiin liiketoimintaprosesseihin ja toimintoihin, joihin yritys ryhtyy kaupallisissa aktiviteeteissa. Internet on mahdollistanut kaikille yrityksille yrityksen ja sen ulkopuolisen maailman yhdistämisen reaaliaikaisesti niin haluttaessa. Yritys voi olla tavoitettavissa ja ostoja voi tehdä 24/7/365.
Analyyttisyys, markkinoinnin ROI
Merkittäväksi muutos alkaa tulla, kun yritys oppii käyttämään internetin ja verkkoliiketoiminnan tarjoamia analyyttisiä mahdollisuuksia markkinoinnin suunnittelussa. Asiakkaan käyttäytymistä koskevien tutkimuksen kustannukset ovat murto-osa perinteisen asiakaskäyttäytymisen tutkimuksen kustannuksista. Markkinointi voidaan kohdistaa tarkemmin ja luoda selkeät etenemisen portaat. Markkinointitoimenpiteen ROI alkaa olla laskettavissa. Se ei ollut ennen internetiä uskottavasti mahdollista.
Valta on siirtynyt asiakkaalle
Asiakkaan valta on lisääntynyt tuotteiden ja palvelujen helpon vertailun seurauksena. Sosiaalinen media on entisestään muuttanut yrityksen ja asiakkaan suhdetta ja siten myös markkinoinnin suunnittelua. Tätä aihetta käsittelee ansiokkaasti Paul Greenberg kirjassaan CRM at the Speed of Light. Hän käyttää käsitettä Social CRM, jonka lyhenteen käännös voisi olla ” yrityksen vastaus siihen, että asiakas hallitsee keskustelua”. Muutos luo painetta uudenlaisen kulttuurin omaksumiseen. Maailmasta on tullut läpinäkyvämpi, eikä yritys enää hallitse brändin rakentamista ja asiakassuhdetta samalla tavalla kuin ennen internetiä. Joidenkin mielestä enää ei voida puhua brändi- tai asiakashallinnasta.
P R Smithin SOSTAC – mallin avulla voi tarkastella internetin tuomia muutoksia. Malli on oikeastaan yleispätevä suunnittelumalli. Vain muutamat kohdat ovat mielestäni erityisesti internetmarkkinointiin liittyviä. Internet tarjoaa aikaisempaa paremmat markkinoinnin analysoinnin ja mittaamisen mahdollisuudet. Internet on mahdollistanut suuren määrän uusia kanavia ja työkaluja markkinointiin. Malli ei suoraan ota kantaa yritysten kulttuuriseen muutostarpeeseen, mutta mielestäni se on tämän päivän näkökulmasta keskeinen ero internetiä edeltävään aikaan.
Perinteisen toimintatavan siirtäminen internetiin
Osa internetin tuomista muutoksista on ollut luonteeltaan perinteisen toimintatavan siirtämistä teknologian tarjoamaan uuteen ympäristöön. Toimintatapa ja taustalla oleva strategia ei niissä merkittävästi muuttunut. Kotisivut korvasivat painetun esitteen. Siitä saattoi tulla jonkin verran kustannussäästöjä. Suoraposti muuttui sähköiseksi, mutta vieläkin vain harvat yritykset osaavat käyttää sähköstä suoraa luovasti. Suurin hyöty on edelleen kustannussäästö.
Työkalujen monipuolistuminen
Internet on mahdollistanut nopean markkinoinnin työkalujen monipuolistumisen. Verkkoliiketoiminta on määritelmän (Gay, Charlesworth ja Esen 2007) mukaan informaatioteknologian soveltamista sisäisiin liiketoimintaprosesseihin ja toimintoihin, joihin yritys ryhtyy kaupallisissa aktiviteeteissa. Internet on mahdollistanut kaikille yrityksille yrityksen ja sen ulkopuolisen maailman yhdistämisen reaaliaikaisesti niin haluttaessa. Yritys voi olla tavoitettavissa ja ostoja voi tehdä 24/7/365.
Analyyttisyys, markkinoinnin ROI
Merkittäväksi muutos alkaa tulla, kun yritys oppii käyttämään internetin ja verkkoliiketoiminnan tarjoamia analyyttisiä mahdollisuuksia markkinoinnin suunnittelussa. Asiakkaan käyttäytymistä koskevien tutkimuksen kustannukset ovat murto-osa perinteisen asiakaskäyttäytymisen tutkimuksen kustannuksista. Markkinointi voidaan kohdistaa tarkemmin ja luoda selkeät etenemisen portaat. Markkinointitoimenpiteen ROI alkaa olla laskettavissa. Se ei ollut ennen internetiä uskottavasti mahdollista.
Valta on siirtynyt asiakkaalle
Asiakkaan valta on lisääntynyt tuotteiden ja palvelujen helpon vertailun seurauksena. Sosiaalinen media on entisestään muuttanut yrityksen ja asiakkaan suhdetta ja siten myös markkinoinnin suunnittelua. Tätä aihetta käsittelee ansiokkaasti Paul Greenberg kirjassaan CRM at the Speed of Light. Hän käyttää käsitettä Social CRM, jonka lyhenteen käännös voisi olla ” yrityksen vastaus siihen, että asiakas hallitsee keskustelua”. Muutos luo painetta uudenlaisen kulttuurin omaksumiseen. Maailmasta on tullut läpinäkyvämpi, eikä yritys enää hallitse brändin rakentamista ja asiakassuhdetta samalla tavalla kuin ennen internetiä. Joidenkin mielestä enää ei voida puhua brändi- tai asiakashallinnasta.
Mobiilia markkinointia
Karjaluodon, Lehdon, Leppäniemen ja Mustosen mobiilia markkinointia käsittelevä artikkeli on vuodelta 2007. Artikkelissa todetaan, että mobiilia markkinointia koskevaa tutkimusta oli artikkelissa esitellyn tutkimuksen tekoaikana vielä vähän. Mobiili markkinointi ei digibarometri 2010 mukaan ole vieläkään noussut merkittäväksi osaksi yritysten markkinointia, mutta se kasvaa tasaisesti. Mobiili markkinointi hakee koko ajan uusia muotoja. Siitä on esimerkkinä vaikkapa Vuokatin alueen Eniro 0 100 100 palvelu, joka tarjoaa tietoa alueen palveluista alueen yrityksiin majoittuneille asiakkaille ja yritysten asiakkailleen mobiilisti välittämä tieto ohjelmista ja vaikkapa pöytävarauksista.
Artikkelissa tuodaan hyvin esiin nopean palautteen ja vuorovaikutteisuuden mahdollisuus. Käytännön esimerkkinä tästä on Herrankukkaron toiminta. Toimitusjohtaja Petri Hollmenin ( nykyisin yrittäjä ja Lyyti Oy:n toimitusjohtaja) mukaan perheille tarkoitetun tuotteen palautepyyntö lähetettiin asiakkaille välittömästi asiakkaiden lähdettyä kotimatkalle Herrankukkarosta. Ensimmäiset palautteet tulivat nopeasti ja niissä oltiin muuten tyytyväisiä, mutta tuloinfossa oli unohdettu lapset. Asia korjattiin välittömästi ennen seuraavan ryhmän saapumista samana päivänä.
Artikkelin ansiona on mobiilin markkinoinnin soveltuvien käyttötapojen hyvä kuvaus. Mobiili markkinointi on parhaimmillaan suoraan toimintaa tähtäävässä markkinoinnissa. Artikkelin esimerkit SK-Ravintoloiden toimintatavoista kuvaavat hyvin tällaisia käyttötapoja. Mobiili markkinointi on tavallisesti osa kampanjaa, jossa hyödynnetään muita medioita. Harvoilla yrityksillä on niin kehittyneitä järjestelmiä, että ne kykenevät SK-Ravintoloiden tapaan toteuttamaan pelkästään mobiileja markkinointikampanjoita. Mobiilimarkkinointi on sosiaalisen median käytön tapaan Digibarometri 2010 mukaan toistaiseksi edelläkävijäyritysten toimintaa.
Mobiilin median käyttö pull- ja push- kampanjoissa on artikkelissa kuvattu hyvin. Artikkeli antaa eväitä mobiilimarkkinoinnin suunnitteluun, toteutukseen ja tulosten mittaamisen.
Artikkelissa tuodaan hyvin esiin nopean palautteen ja vuorovaikutteisuuden mahdollisuus. Käytännön esimerkkinä tästä on Herrankukkaron toiminta. Toimitusjohtaja Petri Hollmenin ( nykyisin yrittäjä ja Lyyti Oy:n toimitusjohtaja) mukaan perheille tarkoitetun tuotteen palautepyyntö lähetettiin asiakkaille välittömästi asiakkaiden lähdettyä kotimatkalle Herrankukkarosta. Ensimmäiset palautteet tulivat nopeasti ja niissä oltiin muuten tyytyväisiä, mutta tuloinfossa oli unohdettu lapset. Asia korjattiin välittömästi ennen seuraavan ryhmän saapumista samana päivänä.
Artikkelin ansiona on mobiilin markkinoinnin soveltuvien käyttötapojen hyvä kuvaus. Mobiili markkinointi on parhaimmillaan suoraan toimintaa tähtäävässä markkinoinnissa. Artikkelin esimerkit SK-Ravintoloiden toimintatavoista kuvaavat hyvin tällaisia käyttötapoja. Mobiili markkinointi on tavallisesti osa kampanjaa, jossa hyödynnetään muita medioita. Harvoilla yrityksillä on niin kehittyneitä järjestelmiä, että ne kykenevät SK-Ravintoloiden tapaan toteuttamaan pelkästään mobiileja markkinointikampanjoita. Mobiilimarkkinointi on sosiaalisen median käytön tapaan Digibarometri 2010 mukaan toistaiseksi edelläkävijäyritysten toimintaa.
Mobiilin median käyttö pull- ja push- kampanjoissa on artikkelissa kuvattu hyvin. Artikkeli antaa eväitä mobiilimarkkinoinnin suunnitteluun, toteutukseen ja tulosten mittaamisen.
lauantai 13. maaliskuuta 2010
Wondering around……
Otsikko on Seth Godinin bloggauksesta 12.3.. Ideana on nähdä ero wandering around’in ja wondering aroundin välillä. Wondering around- tunne oli päällimmäinen kirjaan tutustuessa. Mitä mies oikein haluaa sanoa? Ehkä asian ydin on toimintaympäristön, ajattelutapojen ja ihmisten välisen vuorovaikutuksen muutos.
Ville Venäläinen Otavan opistosta käytti eräässä esityksessään metaforaa afrikkalaisesta kylästä kuvatessaan liikkeenjohdon edustajien käsitystä siitä, minkälainen maailma on. Se oli tullut Villen mieleen tilaisuudessa, jossa oli käsitelty sosiaalisen median vaikutuksia toimintaympäristöön. Liikkeenjohdon edustajilla hän tarkoitti kyseiseen tilaisuuteen osallistuneita johtajia. Afrikkalaisessa kylässä kaikki tietävät tarkasti pelisäännöt ja toimivat niiden mukaan. Se on ainoa tapa selviytyä kylässä. Todellista toimintaympäristöä Ville ilmensi kuvalla teräksisistä lasisista pilvenpiirtäjistä ja autojen valojen jättämistä juovista.
Ymmärsin puhujan pointin siten, että todellinen toimintaympäristö on yhtä kaukana tilaisuuden osanottajien maailman kuvasta kuin afrikkalainen kylä suurkaupungista. Uuden ympäristön säännöt ovat hyvin erilaiset, eikä niitä voi oppia nojaamalla kokemukseen. Pilvenpiirtäjäkaupungin asukkaat ovat kasvaneet muuttuneessa ympäristössä koko ikänsä ja ymmärtävät sen toiminnan. Meidän afrikkalaisen kylän asukkaiden pitää poisoppia suuri määrä ajattelutapoja, jotta pilvenpiirtäjäkaupungin toiminnan oppii ymmärtämään.
Godinin kirjasta voi halutessaan tehdä listan hyvistä asioista, joita hän pyrkii edistämään ja yrittää sitten soveltaa niitä omaan elämäänsä ja johtamiseen. Tuntuu rehellisesti sanottuna aika tyhmältä. Ehkä olisikin parempi wonder around esitetyissä ajatuksissa, antaa ajan kulua ja katsoa mitä tarttui. Osa asioista on Ikuinen maailmanparannus-luokkaan kuuluvia, osa antoi todellista ajattelun aihetta. Itse ainakin koen vielä olevani afrikkalaisessa kylässä. Ehkä yksi kirjan keskeisiä tehtäviä onkin häiritä kylän elämää sen verran, että wonder around käynnistyy.
Ville Venäläinen Otavan opistosta käytti eräässä esityksessään metaforaa afrikkalaisesta kylästä kuvatessaan liikkeenjohdon edustajien käsitystä siitä, minkälainen maailma on. Se oli tullut Villen mieleen tilaisuudessa, jossa oli käsitelty sosiaalisen median vaikutuksia toimintaympäristöön. Liikkeenjohdon edustajilla hän tarkoitti kyseiseen tilaisuuteen osallistuneita johtajia. Afrikkalaisessa kylässä kaikki tietävät tarkasti pelisäännöt ja toimivat niiden mukaan. Se on ainoa tapa selviytyä kylässä. Todellista toimintaympäristöä Ville ilmensi kuvalla teräksisistä lasisista pilvenpiirtäjistä ja autojen valojen jättämistä juovista.
Ymmärsin puhujan pointin siten, että todellinen toimintaympäristö on yhtä kaukana tilaisuuden osanottajien maailman kuvasta kuin afrikkalainen kylä suurkaupungista. Uuden ympäristön säännöt ovat hyvin erilaiset, eikä niitä voi oppia nojaamalla kokemukseen. Pilvenpiirtäjäkaupungin asukkaat ovat kasvaneet muuttuneessa ympäristössä koko ikänsä ja ymmärtävät sen toiminnan. Meidän afrikkalaisen kylän asukkaiden pitää poisoppia suuri määrä ajattelutapoja, jotta pilvenpiirtäjäkaupungin toiminnan oppii ymmärtämään.
Godinin kirjasta voi halutessaan tehdä listan hyvistä asioista, joita hän pyrkii edistämään ja yrittää sitten soveltaa niitä omaan elämäänsä ja johtamiseen. Tuntuu rehellisesti sanottuna aika tyhmältä. Ehkä olisikin parempi wonder around esitetyissä ajatuksissa, antaa ajan kulua ja katsoa mitä tarttui. Osa asioista on Ikuinen maailmanparannus-luokkaan kuuluvia, osa antoi todellista ajattelun aihetta. Itse ainakin koen vielä olevani afrikkalaisessa kylässä. Ehkä yksi kirjan keskeisiä tehtäviä onkin häiritä kylän elämää sen verran, että wonder around käynnistyy.
tiistai 19. tammikuuta 2010
Kuka olen?
Otsikko on paljon puhuva ja taidan sitä itsekin välillä miettiä!
Työhistoriaa
Takana on noin 40 vuotta työtä laajasti ottaen matkailualalla. Ensin muutama vuosi ravintolatöitä,15 vuotta hotelliketjussa asiantuntija- ja johtotehtävissä, sen jälkeen parikymmentä vuotta yrittäjänä kauppaamassa asiantuntijapaveluita vuokrajohtajaprojektien, konsultoinnin ja kouluttamisen muodossa.
Viimeisen 8 vuoden aikana olen lisäksi sivutoimisesti opettanut Lahden ammattikorkeakoulussa.
Koulutus
Olen ns. kaksinkertainen restonomi. Ensimmäinen kierros tehtiin Haaga Instituutissa 1970-luvun alussa, toinen kierros Lahdessa vuonna 2007. Opiskelu jäi päälle ja nyt suorittelen yamk-tutkintoa tämän opiskelun ohessa.
Harrastuksista
Harrastuksista läheisin on vanhojen herrojen rokkibändi. Kuulun niihin, jotka eivät ymmärrä lopettaa. Viimeaikoina opiskelusta näyttää tulleen merkittävä harrastus.
Tämä blogi on luotu Matkailun, vapaa-ajan ja elämystalouden erikoitumisopinnot -kurssilla, jonka on suunnitellut Haaga-Helian kanssa yhteistyössä Ilkka Kauppinen.
Työhistoriaa
Takana on noin 40 vuotta työtä laajasti ottaen matkailualalla. Ensin muutama vuosi ravintolatöitä,15 vuotta hotelliketjussa asiantuntija- ja johtotehtävissä, sen jälkeen parikymmentä vuotta yrittäjänä kauppaamassa asiantuntijapaveluita vuokrajohtajaprojektien, konsultoinnin ja kouluttamisen muodossa.
Viimeisen 8 vuoden aikana olen lisäksi sivutoimisesti opettanut Lahden ammattikorkeakoulussa.
Koulutus
Olen ns. kaksinkertainen restonomi. Ensimmäinen kierros tehtiin Haaga Instituutissa 1970-luvun alussa, toinen kierros Lahdessa vuonna 2007. Opiskelu jäi päälle ja nyt suorittelen yamk-tutkintoa tämän opiskelun ohessa.
Harrastuksista
Harrastuksista läheisin on vanhojen herrojen rokkibändi. Kuulun niihin, jotka eivät ymmärrä lopettaa. Viimeaikoina opiskelusta näyttää tulleen merkittävä harrastus.
Tämä blogi on luotu Matkailun, vapaa-ajan ja elämystalouden erikoitumisopinnot -kurssilla, jonka on suunnitellut Haaga-Helian kanssa yhteistyössä Ilkka Kauppinen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Tekstit
